Faith-based Organisations (FBOs) perustivat uskontojen välisen työryhmän tukemaan uskonyhteisöjä ymmärtämään ja sitoutumaan niihin liittyviin kysymyksiin. Tukholma +50.
Tämä sivu on resurssiopas, joka helpottaa verkostoitumista, henkilökohtaista yhteistyötä sekä innostaa ja rakentaa kumppanuuksia kansalaisyhteiskunnan, alkuperäiskansojen ja kaikkien muiden sidosryhmien kanssa.
Ihmisten ympäristön suojelu ja parantaminen on tärkeä asia, joka vaikuttaa kansojen hyvinvointiin ja taloudelliseen kehitykseen kaikkialla maailmassa. se on koko maailman kansojen kiireellinen toive ja kaikkien hallitusten velvollisuus.
1972 Tukholman julistus
4. maaliskuuta 2022 UNEP Faith for Earth johti istunnon aikana Faith for Earth Dialogue joka vauhditti koordinoituja ponnisteluja neuvoa-antavan uskontojen ja uskontojen välisen lähestymistavan saamiseksi Tukholma+50.
Vuoropuheluistunnossa elintarvikealan toimijoita kannustettiin osallistumaan Tukholma+50-prosessiin riittävän ajoissa, jotta he voivat asettaa odotuksensa hallituksille/johtajille seuraavan 50 vuoden ympäristöpolitiikan ja -toiminnan osalta. Katso nauhoitus
Aikana Alueelliset useiden sidosryhmien kuulemiset, uskon edustajat korostivat seuraavia keskeisiä viestejä:
Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueellinen useiden sidosryhmien kuuleminen
Elintarvikealan toimijat tarjoavat hyviä käytäntöjä paikallisella ja alueellisella tasolla ja korostavat tarvetta saada elintarviketoimijoita ja uskonnollisia yhteisöjä liikkeelle. FBO:n sitoutuminen etukäteen (SDG-alusta) ja tehdä tiivistä yhteistyötä alkuperäiskansojen kanssa.
Ympäristökasvatuksen tarve – tee yhteistyötä paikallisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa ympäristöasioissa.
Uskonlukutaito – kuinka olla yhteydessä uskoon perustuvien organisaatioiden kanssa kansainvälisiin kokouksiin ja tarve helpottaa uskoon perustuvia interventioita muissa pääryhmissä ja sidosryhmissä.
Afrikan alueellinen useiden sidosryhmien kuuleminen
Uskon toimijat käyttäytymisen muutoksen ajureina.
Hanki rahoitus pienemmille paikallisille toimijoille – rohkaise uskossa omistamien omaisuuserien myyntiä ja investointeja fossiiliteollisuudesta ja on turvattava riittävä rahoitus ruohonjuuritason sidosryhmille.
Ihmisen ja ympäristön suhteen uudelleen kuvitteleminen
Stockholm+50 on muistojuhla ja aika pohtia ihmisten ja ympäristön keskinäisiä yhteyksiä. The YK:n yliopiston politiikan tutkimuskeskus ja YK: n ympäristöohjelman ovat yhdessä johtajina yhteistyötä, joka vangitsee, tutkii ja nostaa ihmisen ja luonnon välisen suhteen vaihtoehtoisia paradigmoja kutsumalla erilaisia ajattelijoita ja ääniä toimittamaan todisteita ja muotoilemaan näkökulmia tässä tärkeässä maailmanlaajuisessa keskustelussa.
Stockholm+50 on tilaisuus arvioida vuoden 50 ympäristökonferenssista kuluneiden 1972 vuoden aikana saavutettua edistystä ja herättää vakavaa pohdintaa tämän päivän ympäristökriisistä. Ihmiskunnan kohtaamien haasteiden kiireellisyyden ja halukkuuden välillä ryhtyä sellaisiin radikaaleihin toimiin, jotka ovat välttämättömiä siirtymiseksi kollektiivisesti kohti kestävämpiä kulutusmuotoja, on edelleen merkittävä kuilu. Useimmat maailman suurimpien päästöjen aiheuttajien ehdotuksista kehystävät edelleen pitkäkestoisia malleja äärettömästä kasvusta, hyväksikäyttävästä energiantuotannosta ja uskosta, että ihmisten selviytyminen tulee teknologisen innovaation kautta. Nykyinen julkinen keskustelu sisältää rajallisia ehdotuksia torjua saastumista, biologisen monimuotoisuuden vähenemistä ja luonnonympäristömme heikkenemistä – kolminkertaista planeettakriisiä, joka uhkaa ihmiskuntaa.
Vaihtoehtoisten paradigmojen lähteet ovat sekä äärimmäisen monipuolisia että useimmille vielä tuntemattomia. Laajasti erilaiset uskonnolliset käytännöt tarjoavat joukon ympäristöetiikkaa, joka voisi tukea muutosta ihmisen ja luonnon välisen suhteen käsitteellistämiseen. Perinteisen ekologisen tiedon ja alkuperäiskansojen tiedon muodot tarjoavat kehittyneitä ja syvästi symbioottisia puitteita, jotka voivat myös laajentaa ymmärrystä keskeisten ideoiden, kuten vastavuoroisuuden ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden, kautta. Paradigman muutokset voivat johtua myös perinteisten alojen innovaatioista. Oikeustutkijat ja eräät osavaltiot tutkivat, kuinka ympäristölle ja tulevien sukupolvien eduille voitaisiin antaa oikeushenkilöllisyys nykyajan ihmisten rinnalla. Biologian ja ekosysteemien tutkimus tarjoaa ei-antroposentrisiä malleja kestävälle rinnakkaiselolle, kun taas astrofysiikka voi muuttaa lähtökohtaa monille näistä keskusteluista, siirtyen ihmis-ympäristön binaarista pidemmälle tunnistaessamme mahdollisesti äärettömiä elämänmuotoja.
Tämä kuratoitu ideakokoelma vangitsee, tutkii ja nostaa ihmisen ja luonnon välisen suhteen vaihtoehtoisia paradigmoja – olemassa olevia ja uusia, eri tieteenalojen ja yhteiskuntien edustajia – luoden tilan muokata suhdettamme ympäristöön ja antaa tietoa tulevalle päätöksenteolle. Se on mahdollistanut järjestön myöntämän apurahan kautta International Development Research Center (IDRC).
Näiden turvallisuusriskien hallinta edellyttää toimia koko vaikutusketjussa: työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi; sen ekosysteemeihin kohdistuvien seurausten vähentäminen; sosioekonomisten järjestelmien mukauttaminen; ilmaston aiheuttaman kiristyneen resurssikilpailun parempi hallinta; sekä hallinto- ja konfliktinhallintainstituutioiden vahvistaminen. Ja jokaisen vastauksen ulottuvuuden on oltava konfliktiherkkä ja ilmastonkestävä. Ilman oikeita toimia ilmastonmuutos merkitsee enemmän haurautta, vähemmän rauhaa ja vähemmän turvallisuutta. Tässä asiakirjassa on kuitenkin havainnollistavia esimerkkejä siitä, kuinka ymmärrämme paremmin, kuinka ilmastonmuutos on vuorovaikutuksessa konfliktien ja epävakauden sosiaalisten, poliittisten, taloudellisten ja ympäristötekijöiden kanssa, ja voimme paremmin tehdä riskeihin perustuvia päätöksiä, jotka ovat olennaisia kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden saavuttamiseksi.
