Monet hoitokodeissa olevat vanhukset joutuivat COVID-19:n uhreiksi. Monet kohtasivat myös kuukausia eristyneisyyttä ja usein ankarampia rajoituksia kuin muille väestönosille. EU:n perusoikeusvirasto (FRA) tutkii, kuinka pandemia vaikutti ikääntyneiden oikeuksiin. Siinä korostetaan oikeuksiin perustuvan lähestymistavan tarvetta, kun hallitukset muokkaavat irtautumisstrategioitaan.
"Kaikilla on samat oikeudet riippumatta siitä, kuinka vanha he ovat" korosti FRA:n johtaja, Michael O'Flaherty. "Kun siirrymme "uuteen normaaliin", hallitusten on kiinnitettävä erityistä huomiota ikääntyneiden tarpeisiin ja varmistettava, että heitä kohdellaan tasavertaisesti. Vain silloin iäkkäät ihmiset voivat saada takaisin elämänsä arvokkaasti ja kunnioittavasti."
"Kun siirrymme "uuteen normaaliin", hallitusten on kiinnitettävä erityistä huomiota ikääntyneiden tarpeisiin ja varmistettava, että heitä kohdellaan tasavertaisesti. Vain silloin iäkkäät ihmiset voivat saada takaisin elämänsä arvokkaasti ja kunnioittavasti."
Michael O'Flaherty
FRA:n kolmas Koronaviruspandemia EU:ssa: vaikutukset perusoikeuksiin tarkastellaan toimenpiteitä, joita EU:n jäsenvaltiot ovat toteuttaneet pandemian torjumiseksi 1.–31. toukokuuta 2020. Tämä painos keskittyy vaikutuksiin ikääntyneisiin ihmisiin. Vaikka hallitukset pyrkivät suojelemaan yhteiskuntiemme heikoimmassa asemassa olevia, jotkin COVID-19-toimenpiteet herättävät huolta vanhusten oikeudet:
Oikeus elämään - ikääntyneiden kuolleisuus oli paljon korkeampi kuin muiden ikäryhmien keskuudessa - etenkin institutionaalisissa ympäristöissä, mikä korostaa ikääntyneiden henkilöiden haavoittuvuutta ja tarkkaa tarkkailua tällaisissa ympäristöissä.
Terveydenhuollon saatavuus – Kun kansallisiin terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistui paineita, lääkärit joutuivat päättämään, ketä hoitavat. Joissakin EU maat, viranomaiset tai terveydenhuoltoelimet ovat antaneet ohjeita, joissa potilaan ikää ehdotetaan hoidon priorisoinnin kriteeriksi.
Testauksen puute – Hoitokodin asukkaiden ja henkilökunnan testaus puuttui. Toukokuun loppuun mennessä testaus oli suunnitteilla tai käynnissä vain kolmanneksessa EU-maista.
Tiukemmat rajoitukset – Monissa EU-maissa oli ikääntyneitä koskevia tiukempia sääntöjä kuin koko väestölle. Samaan aikaan kaikki maat ottivat käyttöön erityisiä toimenpiteitä, joilla autetaan iäkkäitä ihmisiä pääsemään palveluihin tai käyttämään joukkoliikennettä.
Eristäminen – sosiaalisten kontaktien puute vaikutti ikääntyneiden fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Monet paikalliset aloitteet tukivat hoitokodeissa olevia ihmisiä.
Terveydenhuollon viivästykset – monet maat keskeyttivät ei-kiireelliset hoidot, mikä vaikutti moniin iäkkäisiin ihmisiin, joilla on hoitoa vaativia sairauksia. EU-maat tarvitsevat parempaa tietoa ymmärtääkseen, miten pandemia vaikutti ikääntyneisiin, jotta he voivat tehdä näyttöön perustuvia päätöksiä tulevaisuutta varten.
Kun yhteiskuntamme avautuvat uudelleen, hallitusten tulisi huolehtia ikääntyneiden tarpeista, sillä siirtyminen "uuteen normaaliin" on todennäköisesti heille hitaampaa ja vaikeampaa.
Tiedotteessa tarkastellaan myös hallituksen pandemian torjuntatoimien muita perusoikeuksiin liittyviä vaikutuksia: hätätilat;toimenpiteet viruksen hillitsemiseksi ja sen vaikutusten lieventämiseksi sosiaaliseen elämään, koulutukseen, työhön, oikeusjärjestelmään sekä matkustamiseen EU:hun ja EU:n sisällä;
viruksen vaikutus muihin haavoittuviin ryhmiin, kuten vammaisiin, vangittuihin, kodittomiin ja perheväkivallan uhreihin.FRA jatkaa tilanteen seuraamista ja julkaisee säännöllisesti päivityksiä, jotka perustuvat kaikista EU-maista kerättyihin todisteisiin.
