Baha'i International Communityn (BIC) Brysselin toimiston panos on keskittynyt muuttoliikkeen taustalla oleviin tekijöihin, ja se on rohkaissut ajattelemaan asiaa. Toimisto on luonut keskustelutiloja mm Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus, tutkia poliittisten päättäjien ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa joitain näistä tekijöistä.
Rachel Bayani Brysselin toimistosta puhuu tiettyjen henkisten käsitteiden merkityksestä näissä keskusteluissa. "Bahá'i-periaatteella ihmiskunnan ykseydestä on syvällinen vaikutus siihen, kuinka ihmiset yhdessä paikassa ajattelevat päätöstensä ja toimintansa vaikutuksia ei vain omaan ympäristöönsä vaan koko ihmiskuntaan. Uudessa lähestymistavassa muuttoliikkeeseen ja siirtymään liittyviin poliittisiin toimiin tulisi ottaa tämä periaate huomioon, koska hyvinvointi Eurooppa ei voida kehittyä erillään muusta maailmasta."
Yksi syistä, johon virasto on kiinnittänyt huomiota, on ollut maatalouspolitiikan ja Afrikan muuttoliikkeen syiden välinen yhteys. Viimeisimmässä tätä aihetta käsittelevässä kokouksessa Baha'i Internationalin yhteisön (BIC) Brysselin toimisto ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö isännöivät viime viikolla verkkokeskustelun, joka kokosi yhteen yli 80 päättäjää ja muuta yhteiskunnallista toimijaa. Afrikasta ja Euroopasta.
"Viime vuosina on tunnustettu, että enemmän huomiota on kiinnitettävä tekijöihin, jotka pakottavat ihmiset lähtemään kotimaastaan", Bayani sanoo. "Haluamme tutkia, miten eri politiikan osa-alueet, kuten maatalous, kauppa, investoinnit ja ympäristö, vaikuttavat muuttoliikkeen ajureihin."
"Politiikkojen positiivisten ja negatiivisten seurausten jäljittäminen on vaikeaa, mutta tämän ei pitäisi estää pyrkimyksiä tehdä niin pitkän aikavälin strategioiden kehittämiseksi koko ihmiskunnan hyvinvointia silmällä pitäen."
Kokoontumiseen osallistuneet seurasivat polkua, jota siirtolaiset usein kulkevat maaseudulta kaupunkeihin ja sieltä muihin maihin ja mantereille. Keskustelut valaisevat sitä, kuinka talous- ja ympäristökriisit, maanviljelijöiden maanmenetys ja muut tekijät, jotka saavat ihmiset lähtemään Afrikan maaseutualueilta, vaikuttavat mantereella ja sen ulkopuolella.
”Mistä muuttoliike alkaa siellä, missä ihmiset ovat maaseudulla. Jos ihmiset ovat tyytymättömiä maaseutualueillaan, heidät työnnetään kaupunkeihin ja sitten kauemmaksi ulkomaille", sanoi Geoffrey Wafula Kundu, Afrikan unionin komission siirtolaisuusohjelman koordinaattori.
Euroopan nuorten viljelijöiden neuvoston puheenjohtaja Jannes Maes totesi, että positiiviset kulttuuriset asenteet viljelyyn, erityisesti maaseutunuorten keskuudessa, ovat tärkeä osa maaseutuyhteisöjen vahvistamista missä tahansa päin maailmaa.
"Ajattelutavan muuttaminen maataloutta kohtaan edellyttää esteiden poistamista", sanoo Maes. ”Tärkeimmät esteet – Euroopassa, mutta myös ne, jotka kuulemme afrikkalaisilta kollegoiltamme – ovat pääsy maalle, toimitusketjuihin ja investointeihin, vaikka ei olisikaan olemassa ”kotituotantoa”, jolle rakentaa. Näihin on puututtava koko yhteiskuntiemme toimesta."
Jocelyn Brown-Hall Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestöstä sanoo: "...haluamme varmistaa, että maatalous on osa ratkaisua eikä sitä jätetä huomiotta muuttoliikkeen suhteen."
Leonard Mizzi Euroopan komission kansainvälisen yhteistyön ja kehityksen pääosastosta huomautti, että nyt toteutettavat toimet kestävän talouden elpymiseksi koronaviruskriisistä tarjoavat mahdollisuuden luoda entistä kestävämpiä maatalousjärjestelmiä. "COVID on paljastanut epävakaita järjestelmiä, kuten kaupankäyntiä. Millaiset elintarvikejärjestelmät kestävät paremmin tulevia iskuja? … Jos meillä ei ole järjestelmälähestymistapaa, joka todella ratkaisee nämä asiat, emme voi toipua. Ratkaisut ylhäältä alas eivät toimi. Tarvitsemme viljelijöihin ja ihmisoikeuksiin perustuvan prosessin."
Kalenga Masaidio Kimanya-Ngeyo Foundation for Science and Education -säätiöstä, bahá'i-vaikutteisesta organisaatiosta Ugandassa, selitti, kuinka tärkeää on antaa maaseutuyhteisöille mahdollisuus osallistua tiedon tuottamiseen maatalousjärjestelmistä.
"Pääasia on yksilöiden ja maaseutuyhteisön jäsenten voimaannuttaminen, jotta he voivat ottaa vastuun omasta sosiaalisesta, taloudellisesta ja henkisestä kehityksestään", sanoo Masaidio. "Sen sijaan, että ajattelisimme, että ratkaisut näihin ongelmiin tulevat aina ulkopuolelta… kehittämisen tulisi alkaa suoraan maaseutuyhteisöistä."
Pohtiessaan näitä keskusteluja rouva Bayani toteaa: "Pandemia on korostanut niin näkyvästi kansainvälisen järjestyksen puutteita ja sitä, kuinka yhtenäisyyttä tarvitaan ongelmien ratkaisemiseksi tehokkaasti. Pelkästään tila, jossa poliittiset päättäjät ja yhteiskunnalliset toimijat eri mantereilla voivat pohtia yhdessä oleellisen ykseyden lisääntyneen ymmärryksen valossa, on tärkeä askel kansainvälisesti huolestuttavan kysymyksen käsittelyssä.
"Kun pyrkimykset edistää yhteiskunnallista kehitystä hyödyntävät sekä tiedettä että uskonnon oivalluksia, ilmaantuu mahdollisuuksia ja lähestymistapoja, jotka eivät muuten olisi näkyviä."
