ISLAMABAD: Pakistanin vienti Euroopan unioniin (EU) kasvoi 3.3 prosenttia yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP+) ansiosta, Democracy Report Internationalin ja Euroopan komission perjantaina tuottaman raportin mukaan.
Ennen GSP+-järjestelmää Pakistanin vienti 28-jäseniseen unioniin oli 4.54 miljardia euroa vuonna 2013, mikä nousi 5.51 miljardiin euroon vuonna 2014. GSP+-järjestelmän toisena vuonna vienti kasvoi edelleen 10 prosenttia 6.09 miljardiin euroon.
Vuodesta 2016 lähtien vientitulot ovat pysyneet 6.30 miljardissa eurossa vuonna 2016, 6.69 miljardissa eurossa vuonna 2017 ja 6.88 miljardissa eurossa vuonna 2018.
6.739 miljardin euron viennistä EU Vuonna 2018 Pakistan sai tullimyönnytykset 5.885 miljardin euron arvosta. Vuodesta 2013 vuoteen 2019 Pakistan pystyi merkittävästi lisäämään vientiään EU:hun 65 prosentilla.
Tulokset raportoidaan EU:n GSP+ -arviointiraportissa 2020: Miten Pakistan on edistynyt vaatimusten noudattamisessa?
Kasvua vaikeuttaa pakkotyötä koskevien toimien puute; rajoittaa sananvapautta
Euroopan komissio antoi vuonna 2013 lain, joka sallii Pakistanille GSP+-aseman, jonka mukaan viejät vapautetaan verosta tiettyjen EU:hun vietävien tavaroiden osalta.
Etuusjärjestelmän ehtona on ihmis- ja työntekijöiden oikeuksia sekä sananvapautta koskevien kansainvälisten yleissopimusten täytäntöönpano Pakistanissa. Nykyisessä EU:n raportissa todetaan, että jotkin maakunnat ovat osoittaneet parannusta työsopimusten noudattamisessa, mutta monia sen vuoden 2018 raportissa raportoiduista ongelmista ei ole käsitelty vuoteen 2020 mennessä.
Heikko työturvallisuus voi johtua heikoista työtarkastuksista. Työtarkastusviranomaisten alhainen määrä sekä koulutuksen ja kapasiteetin puute vaikuttavat lainvalvontaan. Järjestäytymisvapaus ja työehtosopimusneuvottelut ovat asia, jonka EU totesi edistyneen vain vähän. Tämä, kuten työturvallisuus, oli mainittu myös EU:n edellisessä raportissa.
Pakistan sijoittuu 8. sijalle 167 maassa maailmanlaajuisen orjuusindeksin mukaan, ja se on luokiteltu yhdeksi huonoimmista maista hallituksen reagoinnin perusteella. EU:n mietinnössä käytetään voimakasta kielenkäyttöä, kun kuvataan pakkotyön poistamisen noudattamatta jättämistä ja todetaan, että olemassa olevista laeista huolimatta "kysymys on täytäntöönpanon laiminlyönnistä ja johtuu joko poliittisesta haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä panna lakia täytäntöön".
EU ehdottaa, että "maahan on käynnistettävä lisää teollisuus- ja talousvyöhykkeitä lisääntyvän orjatyövoiman torjumiseksi, koska teollisuusalueiden lisääntyminen voi vähentää pakkotyön mahdollisuuksia".
Pakistanin naisten työvoimaosuutta ja palkkoja koskevat tiedot osoittavat synkkää tilannetta. Vuoden 2018 työvoimatutkimuksen mukaan naisten osuus työmarkkinoilla on alle 15 prosenttia, kun miesten osuus on 46 prosenttia. Tähän lisätään naisten syrjintä, koska he ovat edustettuina korkeasti koulutetuissa ammateissa ja ylimmän johdon tehtävissä.
Raportissa ylistettiin entisten liittovaltion hallinnoimien heimoalueiden yhdistämistä osaksi Khyber Pakhtunkhwan maakuntaa sekä korkeimman oikeuden ja Pakistanin korkeimman oikeuden laajentamista, entisten FATA-asukkaiden edustusta liittovaltion parlamentissa ja KP:n yleiskokouksessa.
Kuitenkin mainitaan myös, että tätä kehitystä on horjuttanut KP Action (siviilivallan avuksi) 2019-asetus, joka sallii sulautuneiden piirien armeijan pidättämisen ilman syytä tai tarvetta tuottaa pidätettyjä henkilöitä tuomioistuin, jonka mietinnössä tunnustetaan "vakavaksi huolenaiheeksi".
Sananvapautta mainittiin rajoittavaksi Pakistanin vuoden 2018 yleiskatsauksessa, samoin kuin vuoden 2017 raportissa. Vuoden 2020 raportissaan EU toistaa kehotuksensa parantaa sananvapautta kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisesti. Sananvapauden rajoitukset lisääntyivät vain katsauskaudella lähetystoiminnan rajoitusten, toimittajien itsesensuurin ja valtakunnallisen sanomalehden jakelun häiriintymisen myötä.
Julkaistu Dawnissa 29. elokuuta 2020
