Tekoälyn käyttöä EU:ssa säätelee tekoälylaki, joka on maailman ensimmäinen kattava tekoälylaki. Ota selvää, kuinka se suojaa sinua.
Osana digitaalinen strategia, EU haluaa säännellä tekoälyä varmistaakseen paremmat olosuhteet tämän innovatiivisen teknologian kehittämiselle ja käytölle. AI voi tuottaa monia etuja, kuten parempi terveydenhuolto; turvallisempi ja puhtaampi liikenne; tehokkaampi valmistus; sekä halvempaa ja kestävämpää energiaa.
Huhtikuussa 2021 Euroopan komissio ehdotti ensimmäistä EU tekoälyn sääntelykehys. Siinä sanotaan, että eri sovelluksissa käytettäviä tekoälyjärjestelmiä analysoidaan ja luokitellaan niiden käyttäjille aiheuttaman riskin mukaan. Eri riskitasot tarkoittavat enemmän tai vähemmän sääntelyä. Hyväksyttyään nämä ovat maailman ensimmäiset tekoälysäännöt.
Mitä parlamentti haluaa tekoälylainsäädännöstä
parlamentin prioriteetti Tarkoituksena on varmistaa, että EU:ssa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, avoimia, jäljitettäviä, syrjimättömiä ja ympäristöystävällisiä. Ihmisten pitäisi valvoa tekoälyjärjestelmiä automaation sijaan haitallisten seurausten estämiseksi.
Parlamentti haluaa myös luoda teknologianeutraalin, yhtenäisen määritelmän tekoälylle, jota voitaisiin soveltaa tuleviin tekoälyjärjestelmiin.
Lisätietoja Parlamentin tekoälyä koskeva työ ja se on visio tekoälyn tulevaisuudesta
Tekoälylaki: erilaiset säännöt eri riskitasoille
Uudet säännöt asettavat palveluntarjoajille ja käyttäjille velvoitteita tekoälyn aiheuttaman riskin tason mukaan. Vaikka monet tekoälyjärjestelmät aiheuttavat minimaalisen riskin, ne on arvioitava.
Käsittämätön riski
Ei-hyväksyttävän riskin tekoälyjärjestelmät ovat järjestelmiä, joita pidetään uhkana ihmisille, ja ne kielletään. Ne sisältävät:
- Ihmisten tai tiettyjen haavoittuvien ryhmien kognitiivinen käyttäytymismanipulaatio: esimerkiksi ääniohjatut lelut, jotka kannustavat lapsiin vaaralliseen käyttäytymiseen
- Sosiaalinen pisteytys: ihmisten luokittelu käyttäytymisen, sosioekonomisen aseman tai henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella
- Reaaliaikaiset ja etäkäyttöiset biometriset tunnistusjärjestelmät, kuten kasvojentunnistus
Joitakin poikkeuksia voidaan sallia: Esimerkiksi biometriset etätunnistusjärjestelmät, joissa tunnistaminen tapahtuu huomattavan viiveen jälkeen, voivat nostaa syytteen vakavista rikoksista, mutta vasta tuomioistuimen hyväksynnän jälkeen.
Suuri riski
Tekoälyjärjestelmiä, jotka vaikuttavat kielteisesti turvallisuuteen tai perusoikeuksiin, pidetään korkean riskin riskinä ja ne jaetaan kahteen luokkaan:
1) Tekoälyjärjestelmät, joita käytetään alaan kuuluvissa tuotteissa EU:n tuoteturvallisuuslainsäädäntöön. Tämä sisältää lelut, ilmailun, autot, lääketieteelliset laitteet ja hissit.
2) AI-järjestelmät, jotka jakautuvat kahdeksaan erityisalueeseen, jotka on rekisteröitävä EU tietokanta:
- Luonnollisten henkilöiden biometrinen tunnistaminen ja luokittelu
- Kriittisen infrastruktuurin hallinta ja käyttö
- Koulutus ja ammatillinen koulutus
- Työllisyys, työntekijöiden hallinta ja pääsy itsenäiseen ammatinharjoittamiseen
- Pääsy tärkeisiin yksityisiin palveluihin ja julkisiin palveluihin ja etuihin ja niistä nauttiminen
- Lainvalvonta
- Maahanmuutto-, turvapaikka- ja rajavalvonnan hallinta
- Apua lain tulkinnassa ja lain soveltamisessa.
Kaikki korkean riskin tekoälyjärjestelmät arvioidaan ennen markkinoille saattamista ja myös koko niiden elinkaaren ajan.
Generatiivinen AI
Generatiivisen tekoälyn, kuten ChatGPT:n, on täytettävä läpinäkyvyysvaatimukset:
- Paljastetaan, että sisältö on tekoälyn luoma
- Mallin suunnittelu estämään sitä luomasta laitonta sisältöä
- Julkaistaan yhteenvetoja koulutuksessa käytetyistä tekijänoikeuksilla suojatuista tiedoista
Rajoitettu riski
Rajoitetun riskin tekoälyjärjestelmien tulee noudattaa vähimmäisläpinäkyvyysvaatimuksia, jotta käyttäjät voivat tehdä tietoisia päätöksiä. Kun käyttäjä on vuorovaikutuksessa sovellusten kanssa, hän voi päättää, haluaako hän jatkaa sen käyttöä. Käyttäjien tulee olla tietoisia, kun he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa. Tämä koskee tekoälyjärjestelmiä, jotka luovat tai käsittelevät kuva-, ääni- tai videosisältöä, esimerkiksi syväväärennöksiä.
Seuraavat vaiheet
Eduskunnan on määrä sopia neuvotteluasemastaan kesäkuussa 2023, minkä jälkeen neuvostossa aloitetaan neuvottelut EU-maiden kanssa lain lopullisesta muodosta.
Tavoitteena on päästä sopimukseen tämän vuoden loppuun mennessä.
