Vastauksena tiedotusvälineiden vapauteen ja alan elinkelpoisuuteen kohdistuviin kasvaviin uhkiin Euroopan parlamentin jäsenet hyväksyivät kantansa laista, jolla vahvistetaan EU:n tiedotusvälineiden avoimuutta ja riippumattomuutta.
Asennossaan Euroopan tiedotusvälineiden vapauslaki, hyväksyttiin tiistaina äänin 448 puolesta, 102 vastaan ja 75 tyhjää. Parlamentti haluaa velvoittaa jäsenvaltiot varmistamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja suojelemaan tiedotusvälineiden riippumattomuutta hallitukselta, poliittiselta, taloudelliselta tai yksityiseltä puuttumiselta.
Mepit haluavat kieltää kaikenlaisen puuttumisen tiedotusvälineiden toimituksellisiin päätöksiin ja estää toimittajiin kohdistuvan ulkoisen painostuksen, kuten pakottamisen paljastamaan lähteensä, pääsemään käsiksi heidän laitteilleen salattuun sisältöön tai kohdistamaan heidät vakoiluohjelmiin.
Vakoiluohjelmien käyttö voi olla perusteltua vain, parlamentin jäsenten mukaan "viimeisenä keinona" tapauskohtaisesti ja jos riippumaton oikeusviranomainen määrää sen tutkimaan vakavaa rikosta, kuten terrorismia tai ihmiskauppaa.
Omistuksen läpinäkyvyys
Tiedotusvälineiden riippumattomuuden arvioimiseksi eduskunta haluaa velvoittaa kaikki tiedotusvälineet, myös mikroyritykset, julkaisemaan tietoja omistusrakenteestaan.
Jäsenet haluavat myös tiedotusvälineiden, mukaan lukien verkkoalustat ja hakukoneet, raportoivan valtion mainonnasta saamistaan varoista ja valtion taloudellisesta tuesta. Tämä sisältää varoja EU:n ulkopuolisista maista.
Säännökset suurten alustojen mielivaltaisia päätöksiä vastaan
Sen varmistamiseksi, että sisällön valvontapäätökset tekevät erittäin suuria verkkoalustoja eivät vaikuta kielteisesti tiedotusvälineiden vapauteen, parlamentin jäsenet vaativat mekanismin luomista sisällönpoistomääräysten hallitsemiseksi. Parlamentin jäsenten mukaan alustojen tulisi ensin käsitellä ilmoitukset erottaakseen riippumattomat tiedotusvälineet ei-riippumattomista lähteistä. Medialle tulee tämän jälkeen ilmoittaa alustan aikomuksesta poistaa tai rajoittaa sisältöään, ja medialle on annettava 24 tunnin vastausaika. Jos alusta vielä tämän ajanjakson jälkeen katsoo, että mediasisältö ei täytä sen ehtoja, se voi jatkaa asian poistamista, rajoittamista tai siirtää asian kansallisille sääntelyviranomaisille lopullisen päätöksen tekemiseksi viipymättä. Jos mediantarjoaja kuitenkin katsoo, että alustan päätöksellä ei ole riittävää perustetta ja se heikentää tiedotusvälineiden vapautta, hänellä on oikeus saattaa asia tuomioistuimen ulkopuolisen riidanratkaisuelimen käsiteltäväksi.
Taloudellinen kannattavuus
Jäsenmaiden on varmistettava, että julkisilla tiedotusvälineillä on riittävä, kestävä ja ennakoitavissa oleva rahoitus monivuotisista budjeteista, mepit sanovat.
Jotta tiedotusvälineet eivät tule riippuvaisiksi valtion mainonnasta, ne ehdottavat yhdelle mediapalveluntarjoajalle, verkkoalustalle tai hakukoneelle myönnettävän julkisen mainonnan ylärajaa 15 prosenttiin kyseisen viranomaisen tietyssä EU-maassa myöntämästä mainosbudjetista. Mepit haluavat, että kriteerit julkisten varojen myöntämiselle tiedotusvälineille ovat julkisesti saatavilla.
EU:n riippumaton mediaelin
Parlamentti haluaa myös, että Euroopan mediapalvelulautakunta – mediavapauslain kautta perustettava EU:n uusi elin – on oikeudellisesti ja toiminnallisesti riippumaton komissiosta ja voi toimia siitä riippumattomasti. Mepit vaativat myös riippumattoman "asiantuntijaryhmän", joka edustaa media-alaa ja kansalaisyhteiskuntaa, neuvomaan uutta hallitusta.
Voitto
"Emme saa sulkea silmiään lehdistönvapauden huolestuttavalta tilalta maailmanlaajuisesti ja Euroopassa", esittelijä Sabine Verheyen (PPE, DE) sanoi ennen äänestystä. "Media ei ole pelkkää bisnestä. Taloudellisen ulottuvuutensa lisäksi se edistää koulutusta, kulttuurista kehitystä ja yhteiskunnan osallisuutta ja suojelee perusoikeuksia, kuten sananvapautta ja tiedonsaantia. Tällä lakiehdotuksella saavutamme tärkeän lainsäädännöllisen virstanpylvään suojellaksemme mediamaisemamme ja toimittajiemme monimuotoisuutta ja vapautta sekä suojellaksemme demokratioitamme.
Seuraavat vaiheet
Sen jälkeen kun parlamentti hyväksyi kantansa, neuvottelut neuvoston kanssa (joka sopi kannastaan kesäkuussa 2023) lain lopullinen muoto voi nyt alkaa.
Vastaaminen kansalaisten huolenaiheisiin
Tänään hyväksytyllä kannalla parlamentti vastaa kansalaisten vaatimuksiin, jotka esitetään Euroopan tulevaisuuskonferenssin päätelmissä, erityisesti ehdotuksessa 27 tiedotusvälineissä, valeuutisissa, disinformaatiossa, tosiasioiden tarkistamisessa ja kyberturvallisuudesta (kohdat 1,2, XNUMX) ja ehdotus 37 kansalaisille tiedottamisesta, osallistumisesta ja nuorisosta (4 kohta).
