Merkittävänä toimenpiteenä Euroopan unioni on ottanut merkittävän askeleen ilman saastumista koskevan kiireellisen kysymyksen ratkaisemiseksi. Myöhään tänä iltana parlamentti ja neuvosto pääsivät yhteisymmärrykseen uudesta Ilmanlaadun direktiivi, jonka tavoitteena on leikata saasterajoja jyrkästi kaikkialla EU:ssa, jopa 2.5 kertaa nykyisiä tavoitteita alhaisemmat vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoisesta aloitteesta huolimatta sopimukseen on vastattu ristiriitaisin reaktioin, koska se ei ole täysin yhdenmukainen tiukempien suositusten kanssa tarjoaa Maailman terveysjärjestö (WHO).
Asian Vihreät/EFA-ryhmän varjoesittelijänä toimiva Nicolae Ștefănuță ilmaisi katkeransuloinen mielipide sopimusta kohtaan. "Tämä sopimus on askel eteenpäin ilmansaasteiden vähentämisessä Euroopassa vuoteen 2030 mennessä", Ștefănuță totesi ja tunnusti saavutetun edistyksen. Hän korosti direktiivillä aikaansaatuja merkittäviä edistysaskeleita, mukaan lukien ilmansaasteista kärsivien henkilöiden uraauurtavat oikeudet. ”Pyrimme ansiosta direktiivi tuo syöpään sairastuneiden oikeuden hakea korvauksia, jos heidän viranomaiset eivät noudata uusia pilaantumisrajoja. Se sisältää myös kansalaisten oikeuden saattaa sääntöjen vastaiset viranomaiset oikeuteen", hän tarkensi.
Näistä saavutuksista huolimatta Ștefănuță ilmaisi huolensa sopimuksen puutteista. "Eurooppa ei kuitenkaan voi hengittää rauhassa, ennen kuin ryhdymme paljon rohkeampiin toimiin torjuaksemme sellaista saastumista, jota nyt näemme Milanon kaltaisissa paikoissa. Tämä sopimus on hukattu tilaisuus saattaa direktiivi raiteilleen vastaamaan Maailman terveysjärjestön ilmanlaatua koskevia suosituksia", hän valitti. Europarlamentaarikko ei kaihtanut arvostelemasta nykyistä poliittista ilmapiiriä, joka hänen mielestään heikentää ympäristönsuojelutoimia. "On häpeällistä, että joka vuosi satojatuhansia ihmisiä kuolee ennenaikaisesti ilmansaasteisiin Euroopassa. Nykyinen taantumuksellinen hyökkäys vihreää sopimusta ja ympäristönsuojelutoimia vastaan heikentää ponnisteluja saada otteen saastumisesta."
Uusi direktiivi lupaa aloittaa ilmanlaadun hallinnan uuden aikakauden EU:ssa. Siinä asetetaan tiukemmat rajat haitallisille hiukkasille, ja lopullisena tavoitteena on saavuttaa nolla saastuminen vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi se antaa kansalaisille, erityisesti erittäin saastuneilla alueilla asuville, ennennäkemättömät oikeudet. Ensimmäistä kertaa yksityishenkilöt voivat hakea oikeutta ja vaatia korvausta terveysvahingoista, jotka johtuvat viranomaisten toimimattomuudesta ilmanlaatustandardien suhteen.
Kun EU lähtee kunnianhimoiselle matkalle kohti puhtaampaa ilmaa, uuteen ilmanlaatudirektiiviin liittyvät ristiriitaiset reaktiot korostavat edessä olevia haasteita. Vaikka sopimus on merkittävä edistysaskel, vaatimus tiukemmista toimista maailmanlaajuisten terveysstandardien mukaisesti on edelleen äänekkäämpi kuin koskaan. Tie saavuttaa nollasaasteet vuoteen 2050 mennessä on täynnä esteitä, mutta direktiivin säännökset tarjoavat toivonpilkahduksen ilmansaasteista kärsiville ja puoltavat terveempää tulevaisuutta kaikille Euroopan kansalaisille.
