Ukrainan sodan alkaessa kolmantena vuotenaan erimielisyydet Euroopan unionin sisällä lisääntyvät siitä, kuinka vastata Venäjän hyökkäykseen. Näiden keskustelujen ytimessä on Ranskan ehdotus länsimaisten joukkojen lähettämisestä Ukrainaan, aloite, jota jotkin Kiovan naapurivaltiot tukevat voimakkaasti, mutta jonka muut eurooppalaiset toimijat, erityisesti Saksa, hylkäsivät laajalti.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron puolusti äskettäin länsimaisten joukkojen lähettämistä Ukrainaan Pariisissa pidetyssä konferenssissa, jossa kokoontuivat Euroopan johtajat. Ehdotus herätti EU:ssa ristiriitaisia reaktioita, jotka osoittavat eriäviä näkemyksiä siitä, miten Ukrainan kriisiin vastataan.
Ranska pyrkii rakentamaan koalitiota Baltian maiden kanssa tukeakseen tätä aloitetta. Baltian maat suhtautuivat tähän siirtoon myönteisesti, sillä ne tuntevat olevansa erityisen haavoittuvia Venäjän hyökkäyksen mahdollisen eskaloitumisen edessä Ukrainassa. Samaan aikaan Ranska on myös pyrkinyt vahvistamaan suhteitaan Ukrainaan tarjoamalla sotilaallista ja taloudellista tukea.
Tämä aloite kohtaa kuitenkin esteitä EU:ssa. Puola on liittynyt Ranskan ehdotukseen, mutta Saksa ja muut Euroopan maat ovat edelleen haluttomia lähettämään Naton joukkoja Ukrainaan, koska pelkäävät konfliktin kärjistymistä.
Tässä jännitteiden ja erimielisyyksien yhteydessä Ranska ja Moldova allekirjoittivat äskettäin puolustus- ja talousyhteistyösopimuksen. Sopimuksessa määrätään erityisesti Ranskan sotilasedustajan sijoittamisesta Moldovaan sekä koulutus- ja asetoimitusohjelmista.
Näiden aloitteiden tavoitteena on vahvistaa lännen tukea Ukrainalle ja sen naapureille Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. EU:ssa käydään kuitenkin edelleen keskustelua siitä, kuinka tähän kriisiin parhaiten vastata, mikä korostaa Euroopan mantereen jakautumista ja jännitteitä.
Alun perin julkaistu osoitteessa Almouwatin.com
