Tiistaina hyväksytyt uudet säännöt olivat sovittu alustavasti Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden neuvottelijoiden välillä helmikuussa.
Keskity investointeihin
Mepit vahvistivat huomattavasti sääntöjä suojellakseen hallituksen investointikykyä. Komission on nyt vaikeampi asettaa jäsenvaltio liiallisen alijäämän menettelyyn, jos välttämättömät investoinnit ovat meneillään, ja kaikki EU:n rahoittamien ohjelmien yhteisrahoitukseen liittyvät kansalliset menot jätetään valtion menolaskelman ulkopuolelle, mikä luo lisää kannustimia. Investoida.
Sääntöjen uskottavuuden varmistaminen – alijäämän ja velan vähentämismekanismit
Liiallisen velan maat joutuvat vähentämään sitä keskimäärin 1 prosentilla vuodessa, jos niiden velka on yli 90 prosenttia BKT:sta, ja keskimäärin 0.5 prosenttia vuodessa, jos se on 60–90 prosenttia. Jos maan alijäämä on yli 3 % bruttokansantuotteesta, sitä olisi pienennettävä kasvukausien aikana, jotta se saavuttaisi 1.5 %, ja rakennettava kulutuspuskuri vaikeisiin talousolosuhteisiin.
Lisää hengitystilaa
Uudet säännöt sisältävät erilaisia säännöksiä, jotka mahdollistavat enemmän hengitystilaa. Erityisesti ne antavat kolme lisävuotta normaalin neljän vuoden yli saavuttaakseen kansallisen suunnitelman tavoitteet. Parlamentin jäsenet vakuuttivat, että tämä lisäaika voidaan myöntää mistä tahansa neuvoston sopivaksi katsomasta syystä, eikä vain, jos tietyt kriteerit täyttyvät, kuten alun perin ehdotettiin.
Vuoropuhelun ja omistajuuden parantaminen
Parlamentin jäsenten pyynnöstä maat, joilla on liiallinen alijäämä tai velka, voivat pyytää keskusteluprosessia komission kanssa ennen kuin se antaa ohjeita menourasta. Tämä antaisi hallitukselle enemmän mahdollisuuksia esittää kantansa, erityisesti tässä prosessin ratkaisevassa vaiheessa. . Jäsenvaltio voi pyytää tarkistetun kansallisen suunnitelman toimittamista, jos sen toteuttamisen estävät objektiiviset olosuhteet, esimerkiksi hallituksen vaihtuminen.
Parlamentin jäsenet vahvistivat huomattavasti kansallisten riippumattomien finanssiinstituutioiden roolia, joiden tehtävänä on arvioida hallituksensa budjettien ja finanssiennusteiden sopivuutta. Tavoitteena on, että tämä rooli lisää kansallista sisäänostoa suunnitelmiin.
Yhteisesittelijöiden lainaukset
Markus Ferber (EPP, DE) sanoi: "Tämä uudistus on uusi alku ja paluu finanssipoliittiseen vastuuseen. Uusi viitekehys on yksinkertaisempi, ennakoitavampi ja käytännönläheisempi. Uusista säännöistä voi kuitenkin tulla menestys vain, jos komissio panee ne asianmukaisesti täytäntöön."
Margarida Marques (S&D, PT) sanoi: "Nämä säännöt tarjoavat enemmän tilaa investoinneille, joustavuutta jäsenvaltioille tasoittaakseen mukautuksiaan ja ensimmäistä kertaa ne takaavat "todellisen" sosiaalisen ulottuvuuden. Yhteisrahoituksen vapauttaminen menosäännöstä mahdollistaa uuden ja innovatiivisen päätöksenteon EU:ssa. Tarvitsemme nyt pysyvän investointityökalun Eurooppalainen tasolla täydentämään näitä sääntöjä."
Tekstit hyväksyttiin seuraavasti:
Asetus vakaus- ja kasvusopimuksen (SGP) uuden ennalta ehkäisevän osan perustamisesta: 367 ääntä puolesta, 161 ääntä vastaan, 69 tyhjää;
Asetus vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osan muuttamisesta: 368 ääntä puolesta, 166 ääntä vastaan, 64 tyhjää ja
Direktiivi, jolla muutetaan julkisen talouden kehyksiä koskevia vaatimuksia
Jäsenvaltiot: 359 ääntä puolesta, 166 ääntä vastaan, 61 tyhjää.
Seuraavat vaiheet
Neuvoston on nyt hyväksyttävä säännöt virallisesti. Kun ne on hyväksytty, ne tulevat voimaan päivänä, jona ne julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Jäsenvaltioiden on toimitettava ensimmäiset kansalliset suunnitelmansa 20. syyskuuta 2024 mennessä.
Taustaa – miten uudet säännöt toimivat
Kaikki maat toimittavat keskipitkän aikavälin suunnitelmat, joissa esitetään niiden menotavoitteet ja miten investoinnit ja uudistukset toteutetaan. Jäsenvaltiot, joilla on korkea alijäämä tai velka, saavat ennakkosuunnitelman menotavoitteita koskevat ohjeet. Menojen kestävyyden varmistamiseksi on otettu käyttöön numeeriset viitearvot niille maille, joilla on liiallinen velka tai alijäämä. Säännöt lisäävät myös uuden painopisteen, nimittäin julkisten investointien edistämisen ensisijaisilla aloilla. Lopuksi järjestelmä räätälöidään enemmän kullekin maalle tapauskohtaisesti sen sijaan, että siinä sovellettaisiin yksikokoista lähestymistapaa, ja se ottaa paremmin huomioon sosiaaliset huolenaiheet.
