Parlamentaarisen yleiskokouksen sosiaali-, terveys- ja kestävän kehityksen valiokunta hyväksyi yksimielisesti päätöslauselmaluonnoksen sekä suositusluonnoksen Euroopan hallituksille niiden kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitteidensa mukaisesti ja kehotti sitä saamaan inspiraationsa YK:n työstä. Yleissopimus vammaisille.
Valiokunta huomautti, että YK on selvästi siirtynyt ihmisoikeusperustaiseen lähestymistapaan vammaisuuteen, joka korosti tasa-arvoa ja osallisuutta. Perustuen raportti esittelijä Reina de Bruijn-Wezeman sanoi, että valiokunta antoi joukon suosituksia erityisesti Euroopan maiden tilanteesta.
Valiokunta ehdotti, että vammaisten laitoshoitoon oikeuttavat lait kumotaan asteittain sekä mielenterveyslainsäädäntö, joka sallii hoidon ilman suostumusta ja vammaisuuteen perustuva säilöönotto mielenterveyden pakottamisen lopettamiseksi. Hallitusten olisi kehitettävä riittävästi rahoitettuja strategioita, joissa on selkeät aikataulut ja vertailuarvot, jotta vammaiset voivat siirtyä todelliseen itsenäiseen elämään.
”Vammaisten ihmisten oletetaan usein olevan kykenemättömiä elämään itsenäisesti. Tämä johtuu laajalle levinneistä väärinkäsityksistä, kuten siitä, että vammaisilla ei ole kykyä tehdä järkeviä päätöksiä itselleen ja että he tarvitsevat laitoksissa tarjottavaa "erityishoitoa", valiokunta huomautti.
”Monissa tapauksissa kulttuuriset ja uskonnolliset uskomukset voivat myös ruokkia tällaista leimautumista sekä eugenisen liikkeen historiallista vaikutusta. Näillä perusteilla on liian pitkään riistetty vammaisten vapaus ja eristetty heidät muusta yhteisöstä sijoittamalla heidät instituutioihin”, kansanedustajat lisäsivät.
Yli miljoona eurooppalaista kärsii
Sen päätöslauselma, komitea totesi, että: "Laitteisiin sijoittaminen vaikuttaa yli miljoonan eurooppalaisen elämään ja loukkaa laajasti YK:n artiklan 19 mukaista oikeutta. Yleissopimus vammaisten oikeuksista (CRPD), mikä vaatii lujaa sitoutumista laitosten poistamiseen."
Reina de Bruijn-Wezeman selitti the European Times että Euroopan valtioiden välillä on melkoisia eroja, esimerkiksi yhdessä maassa lasten laitoshoito on ollut erittäin korkea.
Hän totesi, että tässä maassa uudistusprosessi sekä sitoutuminen kansallisen hoitojärjestelmän muutokseen oli käynnistetty pitkäaikaisen paineen seurauksena. Reina de Bruijn-Wezeman kuitenkin lisäsi, että tämän myötä on tullut esiin toinen huoli siitä, että laitokset oli suljettu ilman kunnollisia yhteisöpohjaisia vaihtoehtoja. Keskeisenä haasteena on varmistaa, että itse laitosten purkamisprosessi toteutetaan sellaisella tavalla ihmisoikeudet yhteensopiva.
Reina de Bruijn-Wezeman korosti, että Euroopan valtioiden on osoitettava riittävät resurssit tukipalveluihin, jotka mahdollistavat vammaisten ihmisten asumisen yhteisöissään. Tämä edellyttää muun muassa julkisten varojen uudelleenjakoa laitoksilta yhteisöllisten palvelujen vahvistamiseksi, luomiseksi ja ylläpitämiseksi.
Tältä osin komitea huomautti päätöslauselmassaan, että "On ryhdyttävä toimenpiteisiin tämän institutionalisoitumiskulttuurin torjumiseksi, mikä johtaa vammaisten sosiaaliseen eristäytymiseen ja eriytymiseen, myös kotona tai perheessä, mikä estää heitä olemasta vuorovaikutuksessa yhteiskunnassa ja mukana yhteisössä."
Reina de Bruijn-Wezeman selitti, että "vammaisille on saatavilla asianmukaisia yhteisöpohjaisia hoitopalveluja ja siten sujuva siirtymä, mikä on avainasemassa onnistuneen laitoshoitoon siirtymisen kannalta."
Järjestelmällinen lähestymistapa laitosten poistamiseen tarvittavalla tavoitteella
Hyvien tulosten saavuttamiseksi tarvitaan järjestelmällistä lähestymistapaa laitosten purkamisprosessiin. Vammaisuus on yhdistetty asunnottomuuteen ja köyhyyteen useissa tutkimuksissa.
Hän lisäsi: "Tavoitteena ei ole pelkkä vammaisten laitosten poistaminen, vaan todellinen siirtyminen itsenäiseen elämään CRPD:n artiklan 19, YK:n vammaisten oikeuksien komitean yleiskommentti nro 5 (2017) mukaisesti. itsenäisestä elämästä ja yhteisöön kuulumisesta sekä tulevista ohjeista vammaisten henkilöiden laitoshoidon lopettamisesta, myös hätätilanteissa.
Asuinlaitospalvelujen muutos on vain yksi osa laajempaa muutosta sellaisilla aloilla kuin terveydenhuolto, kuntoutus, tukipalvelut, koulutus ja työllisyys sekä yhteiskunnallinen käsitys vammaisuudesta ja terveyden sosiaalisista tekijöistä. Pelkästään yksilöiden siirtäminen pienempiin laitoksiin, ryhmäkoteihin tai erilaisiin yhteisiin tiloihin ei riitä, eikä se ole kansainvälisten lakistandardien mukaista.
Yleiskokouksen on määrä käsitellä mietintöä huhtikuun istunnossaan, jolloin se ottaa lopullisen kannan.
