Neuvoston puheenjohtajavaltio ja Euroopan parlamentti pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen kriittisten yksiköiden sietokykyä koskevasta direktiivistä.
Työ jatkuu nyt teknisellä tasolla koko säädöstekstin alustavan sopimuksen viimeistelemiseksi. Tämä sopimus edellyttää neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksyntää ennen muodollisen hyväksymismenettelyn läpiviemistä.
Tämän direktiivin tavoitteena on vähentää haavoittuvuuksia ja vahvistaa kriittisten yksiköiden fyysistä sietokykyä. Nämä ovat elintärkeitä palveluja, joista EU:n kansalaisten toimeentulo ja sisämarkkinoiden moitteeton toiminta riippuvat. Heidän on kyettävä valmistautumaan luonnonkatastrofeihin, terrorismin uhkiin, terveyshätätilanteisiin tai hybridihyökkäuksiin, selviytymään niistä, suojelemaan niitä, vastaamaan niihin ja toipumaan niistä.
Tänään sovittu teksti kattaa kriittiset kokonaisuudet useilla aloilla, kuten energian, liikenteen, terveydenhuollon, juomaveden, jäteveden ja avaruuden alalla. Jotkin direktiiviehdotuksen säännökset koskevat myös keskushallintoa.
Jäsenvaltioilla on oltava kansallinen strategia kriittisten yksiköiden sietokyvyn parantamiseksi, riskinarviointi vähintään neljän vuoden välein ja keskeisiä palveluja tarjoavien kriittisten yksiköiden yksilöiminen. Kriittisten yksiköiden on tunnistettava merkitykselliset riskit, jotka voivat merkittävästi häiritä olennaisten palvelujen tarjontaa, ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin niiden kestävyyden varmistamiseksi ja ilmoitettava häiritsevistä tapauksista toimivaltaisille viranomaisille.
Direktiiviehdotuksessa vahvistetaan myös säännöt, jotka koskevat erityisen Euroopan kannalta merkittävien kriittisten yksiköiden tunnistamista. Kriittinen kokonaisuus katsotaan erityisen eurooppalaiseksi merkitykseksi, jos se tarjoaa olennaista palvelua kuudelle tai useammalle jäsenvaltiolle. Tässä tapauksessa jäsenvaltiot voivat pyytää komissiota järjestämään neuvoa-antavan valtuuskunnan tai se voi itse ehdottaa asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella arvioimaan toimenpiteitä, joita asianomainen taho on toteuttanut täyttääkseen velvoitteensa. direktiiviä.
Tausta
Euroopan komissio esitti ehdotuksen direktiiviksi kriittisten yksiköiden sietokyvystä joulukuussa 2020. Kun direktiiviehdotus on hyväksytty, se korvaa nykyisen, vuonna 2008 hyväksytyn direktiivin Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien tunnistamisesta ja nimeämisestä.
Vuonna 2019 tehty arviointi kyseisestä direktiivistä korosti tarvetta päivittää ja vahvistaa olemassa olevia sääntöjä EU:n kohtaamien uusien haasteiden, kuten digitaalitalouden nousun, ilmastonmuutoksen kasvavien vaikutusten ja terrorismin uhkien valossa. Nykyinen COVID-19-pandemia on osoittanut erityisesti, kuinka alttiina kriittiset infrastruktuurit ja yhteiskunnat voivat olla pandemialle ja kuinka suuri keskinäinen riippuvuus on EU:n jäsenvaltioiden ja maailmanlaajuisesti.
Yhdessä kriittisiä yksiköitä koskevan direktiiviehdotuksen kanssa komissio esitti myös ehdotuksen direktiiviksi toimenpiteistä korkean yhteisen kyberturvallisuuden tason saavuttamiseksi koko EU:ssa (NIS 2), jolla pyritään vastaamaan samoihin kyberulottuvuutta koskeviin huolenaiheisiin. Neuvosto ja parlamentti pääsivät sopimukseen tästä ehdotuksesta toukokuussa 2022.
Syyskuussa 2020 komissio esitti ehdotuksen Digital Operational Resilience Actiksi (DORA), jolla vahvistetaan rahoituslaitosten, kuten pankkien, vakuutusyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten, tietoturvaa. Sen tavoitteena on varmistaa, että finanssisektori on mukana Eurooppa pystyy ylläpitämään joustavaa toimintaa vakavan toimintahäiriön aikana. Neuvosto ja parlamentti pääsivät sopimukseen tästä ehdotuksesta toukokuussa 2022.
Jäsenvaltioiden on varmistettava kaikkien kolmen säädöstekstin koordinoitu täytäntöönpano.
