OECD Survey – Uusimmassa tutkimuksessa tarkastellaan, miten Euroopan taloudet reagoivat negatiivisiin ulkoisiin häiriöihin sekä Euroopan edessä oleviin haasteisiin.
Euroopan talouden elpymistä on häirinnyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, mikä on nostanut energian ja elintarvikkeiden hintoja ja hillinnyt pandemian jälkeistä elpymistä. Vaikka koordinoidut ja oikea-aikaiset poliittiset toimet auttoivat välttämään vakavan taantuman, lähiajan näkymiä varjostaa edelleen epävarmuus OECD:n uuden raportin mukaan.
Uusimmat OECD:n taloustutkimus Euroopan unionista ja euroalueesta tarkastellaan, kuinka Euroopan taloudet reagoivat negatiivisiin ulkoisiin häiriöihin sekä kohtaamiin haasteisiin Eurooppa siirtyä eteenpäin. Selvityksen mukaan kasvu kiihtyy asteittain vuoden 0.9 2023 prosentista 1.5 prosenttiin vuonna 2024, ja inflaation odotetaan hidastuvan 5.8 prosenttiin vuonna 2023 ja 3.2 prosenttiin vuonna 2024, mutta pysyvän Euroopan keskuspankin 2 prosentin tavoitteen yläpuolella.
Taloudelliset haavoittuvuudet
Kun otetaan huomioon laajapohjainen ja jatkuva inflaatio, raha- ja finanssipolitiikan on toimittava synergiassa inflaatiopaineiden vähentämiseksi kestävästi selvityksen mukaan. Inflaation hidastaminen edellyttää rajoittavan rahapolitiikan jatkamista sekä suurempia ponnisteluja sen varmistamiseksi, että finanssipolitiikasta tulee aiempaa paremmin kohdennettua ja kestävämpää.
Selvitys tunnustaa, että taloudellinen haavoittuvuus on merkittävä erityisesti maissa, joissa yksityinen velka on korkea ja joissa on suuri määrä vaihtuvia asuntolainoja. Viranomaisten tulee tarvittaessa käyttää makrovakauspolitiikkaa ja muita kohdennettuja välineitä rahoitussektorin riskien hallintaan. Julkisen talouden kestävyyden olisi perustuttava hyvin priorisoituun ja tehokkaampaan julkiseen käyttöön, ja sitä olisi tuettava parannetulla talouden ohjauksella ja erityisesti finanssipolitiikan sääntöjen tiukemmalla noudattamisella. Niissä olisi keskityttävä velan kestävyyteen ja monivuotisiin menosuunnitelmiin, jotta varmistetaan suhdanteita vastustavampi finanssipolitiikka ja alaspäin varovaisemman velan taso.
Vahvemmat sisämarkkinat
OECD:n tutkimuksen mukaan vahvemmat ja syvemmät sisämarkkinat voivat auttaa Eurooppaa vauhdittamaan kasvua ja innovaatioita samalla kun edistetään rakennemuutosta. Painopisteisiin olisi sisällytettävä uusia toimia tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi johdonmukaisen ja tasaisesti sovelletun valtiontukikehyksen avulla sekä EU:n resurssien uudelleensuuntaaminen vihreän T&K:n, innovoinnin ja alkuvaiheen tuen tukemiseen. Kansallisten määräysten yhdenmukaistamista ja niiden yhdenmukaistamista EU:n digitaalisia palveluita, kiertotaloutta ja rakennusmääräyksiä koskevien sääntöjen kanssa on jatkettava sekä korruption ja petosten torjuntaa koskevien kansallisten toimien jatkuvaa koordinointia.
Ilmastonmuutoksen nopeuttaminen
Ilmastonmuutostavoitteiden – varsinkin nettonollatavoitteen vuoteen 2050 mennessä – saavuttaminen edellyttää päästöjen vähentämisen nopeuttamista. Lisää toimia tarvitaan kaikilla aloilla, mutta erityisesti aloilla, jotka eivät kuulu päästökaupan piiriin, erityisesti maataloudessa, rakennuksissa ja liikenteessä. Päästöjen vähentäminen näillä sektoreilla edellyttää sääntelytoimia sekä hiilidioksidin hintojen asteittaista yhdenmukaistamista ja nostamista.
Tärkeä osa vihreää siirtymää on edullinen ja varma energia, mikä edellyttää integroidumpia sähkömarkkinoita. Syvemmät pääomamarkkinat voisivat tukea uusien puhtaiden teknologioiden kehittämistä, kun taas työvoiman liikkuvuuden ja taitojen parantaminen auttaa vähentämään siirtymäkustannuksia.
Katso an Yleiskatsaus OECD:n tutkimuksesta tärkeimpien löydösten ja kaavioiden kanssa (tämä linkki voidaan sisällyttää mediaartikkeleihin).
OECD, joka työskentelee yli 100 maan kanssa, on maailmanlaajuinen politiikkafoorumi, joka edistää yksilönvapauden säilyttämistä ja ihmisten taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamista kaikkialla maailmassa.
