Tämänpäiväinen vaaleja edeltävä julkaisu paljastaa positiivisen nousevan trendin keskeisissä vaaliindikaattoreissa, ja EU:n kansalaisten äänestämiseen on enää muutama viikko 6.-9. kesäkuuta. Kiinnostus vaaleja kohtaan, tietoisuus vaaleista sekä todennäköisyys äänestää ovat kasvussa sitten viime syksyn 2023 kyselyn, jolloin niitä viimeksi mitattiin. Lisäykset ovat vieläkin silmiinpistävämpiä verrattuna kevään 2019 kyselyyn (kolme kuukautta ennen edellisiä eurovaaleja).
60 % sanoo nyt olevansa kiinnostunut äänestämään kesäkuussa (+3 pp verrattuna syksyyn 2023 ja +11 pp verrattuna helmi/maaliskuuhun 2019). 71 % sanoo äänestävänsä todennäköisesti (7-10 asteikolla 1-10), mikä on +3 prosenttiyksikköä verrattuna syksyyn 2023 ja +10 prosenttiyksikköä verrattuna helmi-maaliskuuhun 2019. Tulokset viittaavat siihen, että EU:n kansalaiset ovat hyvin tietoisia vaalien merkityksestä nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, ja kahdeksan kymmenestä (81 %) vastaajista oli samaa mieltä siitä, että se tekee äänestämisestä entistä tärkeämpää. Suuri enemmistö kaikissa jäsenvaltioissa kannattaa tätä lausuntoa.
Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola kommentoi kyselyn tuloksia: ”Eurooppalaiset ovat tietoisia siitä, että vaalit ovat korkealla ja äänestäminen on entistä tärkeämpää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Kehotan kansalaisiamme äänestämään tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa, vahvistamaan eurooppalaista demokratiaa ja muokkaamaan Euroopan tulevaisuutta."
Kuten tämä lainsäätäjä toteaa, 81 prosentilla EU:n kansalaisista on myönteinen tai neutraali kuva Euroopan parlamentista, kun taas vain 18 prosentilla on negatiivinen mielikuva. Lisäksi EU:n enemmistö (56 %) haluaisi EP:n tärkeämmän roolin, kun taas vain 28 % haluaisi nähdä päinvastaisen ja 10 % säilyttäisi roolin nykyisessä muodossaan.
Presidentti Metsola lisää: ”Eräskunta ja Euroopan unioni ovat toimineet viime vuosina ennennäkemättömällä tavalla. Olemme kohdanneet poikkeukselliset ja haastavat olosuhteet, mutta tuloksena olemme tulleet vielä vahvemmiksi ja yhtenäisemmiksi. Parlamentti on ollut ja tulee jatkossakin olemaan kansalaisten ääni ja puolestapuhuja EU:ssa.
Euroopan kansalaiset haluaisivat nähdä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan (33 %) sekä kansanterveyden tukemisen (32 %) tärkeimpinä keskusteluina vaalikampanjan aikana. Talouden ja uusien työpaikkojen luomisen tukeminen sekä EU:n puolustus ja turvallisuus ovat molemmat kolmannella sijalla (31 %). Kansalaisten merkitys EU:n puolustukselle ja turvallisuudelle on kasvanut vaalikauden aikana erityisesti Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan valossa. Se mainitaan nyt ensimmäisenä (tai yhteisenä ensimmäisenä) vaalikampanjan painopisteenä yhdeksässä maassa, ja korkeimmat tulokset ovat Tanskassa (56 %), Suomessa (55 %) ja Liettuassa (53 %).
Samoin EU:n kansalaiset asettavat tulevaisuuteen katsoen puolustuksen ja turvallisuuden (37 %) etusijalle EU:n maailmanlaajuisen aseman vahvistamisessa, energiakysymykset sekä elintarviketurva/maatalous (molemmat 30 %). Vaikka neljä kymmenestä kansalaisesta sanoo, että EU:n rooli on kasvanut viime vuosina, 35 prosenttia uskoo, että se on pysynyt ennallaan ja 22 prosenttia, että se on vähentynyt. Kansallisella tasolla suhteellinen enemmistö 15 maassa uskoo, että sen rooli maailmassa on kasvanut vuosien mittaan: Ruotsissa 67 prosenttia, Portugalissa 63 prosenttia ja Tanskassa 60 prosenttia. Slovenian ja Tšekin kansalaiset sanovat todennäköisimmin, että EU:n rooli on vähentynyt (32 prosenttia ja 30 prosenttia).
Lähes kolme neljäsosaa kansalaisista (73 %, +3 prosenttiyksikköä verrattuna syksyyn 2023) sanoo, että EU:n toimilla on vaikutusta heidän jokapäiväiseen elämäänsä, mukaan lukien viidesosa (20 %), joihin niillä on "erittäin" vaikutusta. Lisäksi suuri enemmistö eurooppalaisista on samaa mieltä siitä, että heidän maansa hyötyy kaiken kaikkiaan EU-jäsenyydestä (71 %). Nämä tulokset ovat vakaita verrattuna syksyyn 2023, ja ne ovat edelleen korkealla tasolla kaikkialla EU:ssa.
Täydelliset tulokset löytyvät tätä.
Tausta
Euroopan parlamentin kevään 2024 Eurobarometri-tutkimuksen suoritti Verian (aiemmin Kantar) tutkimustoimisto 7.-3 kaikissa 2024 EU-maassa. Kysely tehtiin kasvokkain ja videohaastatteluja (CAVI) käytettiin lisäksi Tšekissä, Tanskassa, Suomessa ja Maltalla. Haastatteluja tehtiin yhteensä 27 26,411. EU-tulokset painotettiin kunkin maan väestön koon mukaan.
