Uskonnollinen tasa-arvo työelämässä: mihin Eurooppa on menossa?

Yli kaksi vuosikymmentä sitten Euroopan unioni sitoutui suojelemaan työntekijöiden tasa-arvoa hyväksymällä 2000. marraskuuta 78 direktiivin 27/2000/EY, joka kieltää suoran ja välillisen syrjinnän moniin syihin, mukaan lukien uskontoon. On kuitenkin syytä selventää, että suora syrjintä on karkeaa ja rehottavaa syrjintää – jonkun irtisanomista rodun, uskonnon tai vakaumuksen jne. vuoksi. Sitä vastoin epäsuora syrjintä on hienovaraisempaa ja samaistuu tilanteeseen, josta jotkut työntekijät joutuvat, kun laillinen liiketoimintamääräys he ovat epäedullisia heidän uskonnonsa tai muun henkilökohtaisen ominaisuutensa vuoksi.

Euroopan unionin tuomioistuin on äskettäin antanut Wabe & MH Müller Handelsin 15. heinäkuuta 2021 antaman tuomion työntekijöiden uskonnollisesta syrjinnästä, mikä on vahvistanut jonkin verran ristiriitaisen opin. Toisaalta se luo paremman suojan epäsuoraa syrjintää vastaan. Silti toisaalta se osoittaa tiettyjä epäilyksiä uskonnon läsnäolosta työpaikalla.

Tuomioistuin totesi jo Achbita-tuomiossa (2017), että yrityksillä on oikeus omaksua puolueettomuuspolitiikkaa, vaikka ne syrjivät joitakin työntekijöitä uskonnon perusteella estämällä heitä täyttämästä tiettyjä velvoitteita, kuten uskonnollisten vaatteiden käyttämistä. Tuomioistuin kuitenkin ymmärsi, että niiden, joita asia koskee, on erotettava, kun puolueettomuuspolitiikka vastaa oikeutettua liiketaloudellista etua ja on asianmukaista ja tarpeellista (eli sitä sovelletaan johdonmukaisesti heihin kaikkiin), vaikuttaa kaikenlaisiin ilmenemismuotoihin – poliittisiin, ideologisiin, uskonnollisiin, jne. – eikä se ole liiallista tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Wabe-tuomio vahvistaa työntekijöiden suojelua lisäämällä, että ei riitä, että työnantaja väittää puolueettomuuden politiikan oikeuttaakseen epäsuoran uskonnon perusteella tapahtuvan syrjinnän, vaan hänen on todistettava, että tällainen politiikka vastaa objektiivista liiketoimintaa. tarve. Toisin sanoen, jos hän haluaa kieltää uskonnolliset vaatteet, hänen on todistettava, että yritys muuten kärsisi merkittävää vahinkoa.

Toinen vahvistus on se, että tuomioistuin sallii jäsenvaltioiden tehostaa direktiivin takeita epäsuoraa syrjintää vastaan ​​soveltamalla kansallisia uskonnonvapauslakejaan silloin, kun niillä on hyödyllisempiä säännöksiä. Tällä tavalla EU-maat voivat vaatia työnantajiaan sovittamaan puolueettomuuspolitiikkansa mahdollisimman yhteen työntekijöidensä uskonnonvapauden kanssa, jolloin he voivat täyttää uskonnolliset velvoitteensa, elleivät ne aiheuta tarpeettomia vaikeuksia.

Paradoksaalista kyllä ​​Waben tuomio on ristiriitainen siinä mielessä, että samalla kun se tukee työntekijöiden uskonnollista tasa-arvoa, se horjuttaa joitakin sen takeita.

Kuten edellä totesin, direktiivissä hyväksytään se, että tietyissä olosuhteissa työntekijöiden on irtisanouduttava itse joutuakseen kärsimään laillisen liiketoimintatoimenpiteen haitallisista vaikutuksista, kunhan se on oikeasuhteista eli ei vahingoita heitä enempää kuin on ehdottoman välttämätöntä.

Tuomioistuin katsoo tämän säännöksen huomiotta jättäen, että vaikka työnantaja katsoisi riittävän, että hänen julkisuutensa kieltää suuret ja näkyvät symbolit, hän on velvollinen kieltämään ne kaikki (myös pienet ja huomaamattomat). olisi suoraan syrjivää niitä työntekijöitä kohtaan, joiden on käytettävä näkyviä symboleja.

Tämä väite on ristiriidassa Achbitassa vahvistetun opin kanssa, jonka mukaan uskonnollisiin symboleihin vaikuttava kielto ei aiheuta välitöntä syrjintää, kun sitä sovelletaan umpimähkäisesti kaikkiin työntekijöihin, ja se kattaa kaiken symbolologian sen poliittisesta, uskonnollisesta tai muusta luonteesta riippumatta. . Samaa päättelyä noudattaen kielto käyttää silmiinpistäviä symboleja – niiden luonteesta riippumatta – ei voi suoraan syrjiä niitä käyttäviä työntekijöitä, kunhan se koskee johdonmukaisesti kaikkia työntekijöitä.

Uskon, että pääosin tuomioistuin osoittaa tässä päätöksessä tiettyä epäluottamusta uskontoon työpaikalla, koska se näyttää viittaavan siihen, että paras tapa välttää jännitteitä työntekijöiden välillä ja asiakkaita kohtaan on poistaa kaikki uskonnolliset ilmentymät. Tämä on lisäksi virheellinen arvio yrittäjyyden vapauden näkökulmasta, koska vain työnantajat voivat päättää, millaisen kuvan yrityksestään he haluavat luoda, ja toimia sen mukaisesti, koska he voivat noudattaa puolueettomuutta. ymmärretään joko minkään uskonnollisen ilmentymän puuttumisena tai monimuotoisuuden heijastuksena, toisin sanoen kaikkien ilmentymien hyväksymisenä ilman velvoitteita tai kieltoja.

Lyhyesti sanottuna tämä tuomio osoittaa, että vaikka huomattavaa edistystä onkin tapahtunut, on vielä pitkä matka työelämän tasa-arvon ja uskonnonvapauden toteuttamiseen ja tehokkaaseen toteutumiseen vanhalla mantereella.