Neuvoston päätöksentekoelin on aloittanut kiistanalaisen tekstiluonnoksen käsittelyn, jolla pyritään suojelemaan psykiatriassa pakkokeinojen kohteena olevien henkilöiden ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa. Teksti on kuitenkin ollut laajan ja johdonmukaisen kritiikin kohteena siitä lähtien, kun sitä koskeva työ aloitettiin useita vuosia sitten. Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusmekanismi on osoittanut oikeudelliseen yhteensopimattomuuteen olemassa olevan YK:n ihmisoikeussopimuksen kanssa, joka kieltää näiden syrjivien ja mahdollisesti loukkaavien ja nöyryyttävien käytäntöjen käytön psykiatriassa. YK:n ihmisoikeusasiantuntijat ovat ilmaisseet järkytyksensä siitä, että Euroopan neuvosto tämän uuden oikeudellisen välineen parissa, joka sallii näiden käytäntöjen käytön tietyin edellytyksin, saattaa "kääntää kaiken myönteisen kehityksen Euroopassa". Tätä kritiikkiä ovat vahvistaneet äänet Euroopan neuvoston sisällä, kansainväliset vammais- ja mielenterveysryhmät ja monet muut.
Euroopan neuvoston päätöksentekoelimen ruotsalainen jäsen Mårten Ehnberg soitti Ministerikomitea, Kertoi the European Times: ”Näkemykset luonnoksen yhteensopivuudesta YK:n kanssa Yleissopimus vammaisten oikeuksista (CRPD) ovat tietysti erittäin tärkeitä."
”Vammaisten henkilöiden oikeuksia suojeleva vammaisten henkilöiden oikeuksia suojelee kattavin väline. Se on myös Ruotsin vammaispolitiikan lähtökohta”, hän lisäsi.
Hän korosti, että Ruotsi tukee vahvasti ja puolustaa sitä, että vammaiset voivat nauttia täysimääräisesti ihmisoikeuksista, mukaan lukien oikeus osallistua tehokkaasti ja täysimääräisesti poliittiseen ja julkiseen elämään tasavertaisesti muiden kanssa.
Vammaisuuteen perustuvaa syrjintää ei pitäisi esiintyä
Mårten Ehnberg totesi, että "vammaisuuteen perustuvaa syrjintää ei pitäisi esiintyä missään yhteiskunnassa. Terveydenhuoltoa on tarjottava kaikille tarpeen mukaan ja tasapuolisesti. Hoito on annettava ottaen huomioon potilaan yksilölliset tarpeet. Tämä pätee tietysti myös psykiatriseen hoitoon."
Tällä hän laittaa sormensa kipeään kohtaan. YK:n vammaisten oikeuksien komitea – CRPD:n täytäntöönpanoa valvova YK:n komitea – antoi tämän mahdollisen uuden Euroopan neuvoston lakitekstin valmisteluprosessin ensimmäisessä osassa kirjallisen lausunnon Euroopan neuvostolle. . Valiokunta totesi, että: "Komitea haluaa korostaa, että kaikkien vammaisten ja erityisesti henkisesti tai psykososiaalisesti vammaisten henkilöiden, mukaan lukien "mielenterveysongelmista kärsivien" henkilöiden, tahaton sijoittaminen tai sijoittaminen laitokseen on kansainvälisessä oikeudessa kiellettyä yleissopimuksen 14 artiklan nojalla. , ja se on mielivaltaista ja syrjivää vammaisten vapaudenmenetystä, koska se toteutetaan todellisen tai oletetun vamman perusteella."
YK:n komitea lisäsi, että epäilyttääkseen, koskeeko tämä kaikkea psykiatrista pakkohoitoa, "Valiokunta muistuttaa, että terapeuttiseen tai lääketieteelliseen tarpeeseen perustuva tahdosta riippumaton laitoshoito ja tahdosta riippumaton hoito eivät ole toimenpiteitä vammaisten ihmisoikeuksien suojelemiseksi, vaan ne loukkaavat vammaisten oikeuksia vapauteen ja turvallisuutta ja oikeuttaan fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen."
Eduskunta vastusti
YK ei ole yksin. Mårten Ehnberg kertoi the European Times että "Euroopan neuvoston työtä nykyisen luonnostellun tekstin (lisäpöytäkirjan) kanssa on aiemmin vastustanut mm. Euroopan neuvoston parlamentti (PACE), joka on kahdesti suositellut ministerikomiteaa peruuttaa ehdotuksensa tämän pöytäkirjan laatimisestasillä perusteella, että tällainen väline olisi PACE:n mukaan ristiriidassa jäsenvaltioiden ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.
Mårten Ehnberg huomautti tähän, että Euroopan neuvoston ministerikomitea oli puolestaan todennut, että "kaikki on tehtävä vaihtoehtojen edistämiseksi tahattomille toimenpiteille, mutta tällaiset toimenpiteet voivat kuitenkin olla perusteltuja poikkeustilanteissa tiukkojen suojaehtojen mukaisesti jos on olemassa vakavan vahingon vaara asianomaisen tai muiden terveydelle."
Tällä hän lainasi lausuntoa, joka oli muotoiltu vuonna 2011 ja jota on käytetty siitä lähtien ne, jotka puhuvat laaditun lakitekstin puolesta.
Se muotoiltiin alun perin osana alustavaa pohdintaa, olisiko pakkokeinojen käyttöä psykiatriassa säätelevä Euroopan neuvoston teksti tarpeellinen vai ei.
Tässä pohdinnan alkuvaiheessa a Lausuma Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta vammaisten henkilöiden oikeuksista sen on laatinut Euroopan neuvoston bioetiikkakomitea. Vaikka lausunnossa näennäisesti koskee vammaissopimusta, siinä kuitenkin tosiasiallisesti tarkastellaan vain komitean omaa yleissopimusta ja sen viiteteosta – Euroopan ihmisoikeussopimusta, ja viitataan niihin "kansainvälisinä teksteinä".
Lausunto on todettu melko harhaanjohtavaksi. Siinä todetaan, että Euroopan neuvoston bioetiikan komitea tarkasteli Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista, erityisesti sitä, olivatko sen 14, 15 ja 17 artikla yhteensopivat "mahdollisuuden kanssa tietyin edellytyksin asettaa henkilö, jolla on mielisairaus". vakava luonteeltaan tahattomaan sijoittamiseen tai tahattomaan hoitoon, kuten muussa on ennakoitu kansalliset ja kansainvälisiä tekstejä.” Lausunto sitten vahvistaa tämän.
Bioetiikkakomitean lausunnon avainkohtaa koskeva vertailuteksti kuitenkin osoittaa, että se ei todellisuudessa ota huomioon CRPD:n tekstiä tai henkeä, vaan ainoastaan tekstiä suoraan komitean omasta sopimuksesta:
- Euroopan neuvoston komitean julkilausuma vammaisten oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta: ”Tahdosta riippumaton hoito tai sijoittaminen voi olla perusteltua vain, yhteydessä vakava mielenterveyshäiriö, jos alkaen hoidon puuttuminen tai sijoitus aiheuttaa todennäköisesti vakavaa haittaa henkilön terveydelle tai kolmannelle osapuolelle."
- Yleissopimuksen ihmisoikeuksista ja biolääketieteestä, 7 artikla: ”Laissa säädetyin suojaehtoin, mukaan lukien valvonta-, valvonta- ja valitusmenettelyt, henkilö, jolla on vakava mielenterveyshäiriö voidaan ilman hänen suostumustaan kohdistaa hänen mielenterveyshäiriönsä hoitamiseen tähtääviin toimenpiteisiin vain, jos ilman tällaista hoitoa, aiheuttaa todennäköisesti vakavaa haittaa hänen terveydelleen"
Tekstin jatkovalmistelut
Mårten Ehnberg sanoi, että Ruotsi seuraa jatkovalmistelujen aikana, että tarvittavia suojaperiaatteita noudatetaan.
Hän korosti, että "ei ole hyväksyttävää, jos pakollista hoitoa käytetään tavalla, joka tarkoittaa, että vammaisia, mukaan lukien psykososiaaliset vammaiset, syrjitään ja kohdellaan tavalla, jota ei voida hyväksyä."
Hän lisäsi, että Ruotsin hallitus on erittäin sitoutunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti parantamaan entisestään psyykkisesti sairaiden ja vammaisten, mukaan lukien psykososiaaliset vammaiset, ihmisoikeuksien nauttimista sekä edistämään vapaaehtoisen, yhteisöllisen toiminnan kehittämistä. tuki ja palvelut.
Hän totesi lopuksi, että Ruotsin hallituksen työ vammaisten oikeuksien puolesta jatkuu lakkaamatta.
Myös Suomessa hallitus seuraa prosessia tiiviisti. Ulkoministeriön ihmisoikeustuomioistuinten ja -sopimusten yksikön johtaja Krista Oinonen kertoi. the European Times, että: ”Suomi on koko valmisteluprosessin ajan pyrkinyt myös rakentavaan vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa, ja hallitus pitää eduskunnan ajan tasalla. Hallitus on viime aikoina järjestänyt laajan neuvottelukierroksen suuren joukon asianomaisten viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeustoimijoiden kesken.
Krista Oinonen ei osannut antaa lopullista näkemystä laadittuun mahdolliseen lakitekstiin, sillä Suomessa keskustelu tekstiluonnoksesta on vielä kesken.
