HRWF (10.07.2023) – 26. kesäkuuta Federal Observatory on Cults (CIAOSN/IACSSO), joka tunnetaan virallisesti nimellä "Tieto- ja neuvontakeskus haitallisista kulttijärjestöistä” ja jonka on luonut 2. kesäkuuta 1998 annettu laki (muutettu 12. huhtikuuta 2004 annetulla lailla), julkaisi useita "Suosituksia kulttivaikutusten uhrien auttamisesta".
Tässä asiakirjassa Observatorio huomauttaa, että sen tavoitteena on "taistella kulttien laittomia käytäntöjä".
Laittomat kulttien käytännöt
Ensinnäkin on korostettava, että käsite "kultti" (secte ranskaksi) ei ole osa kansainvälistä oikeutta. Mikä tahansa uskonnollinen, hengellinen, filosofinen, teistinen tai ei-teistinen ryhmä tai kuka tahansa sen jäsen voi tehdä valituksen väitetystä uskonnon- tai vakaumuksenvapauden loukkauksesta. Monet ovat tehneet niin menestyksekkäästi Euroopan maissa, mukaan lukien Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa Euroopan yleissopimuksen 9 artiklan perusteella:
"Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen; tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoaan tai vakaumusta sekä vapauden, joko yksin tai yhdessä muiden kanssa sekä julkisesti tai yksityisesti, ilmaista uskontoaan tai vakaumustaan jumalanpalveluksissa, opetuskäytännöissä ja juhlallisuuksissa."
Toiseksi kultteja on laillisesti mahdotonta tunnistaa. Liitteenä olevan 189 mahdollisesti epäillyn ryhmän luettelon julkaiseminen Belgian parlamentin raportti kultteista 1998 Sitä kritisoitiin tuolloin laajalti leimaavasta instrumentalisoinnistaan, erityisesti, mutta ei vain tiedotusvälineissä. Lopulta todettiin, että sillä ei ollut oikeudellista arvoa eikä sitä voida käyttää oikeudellisena asiakirjana tuomioistuimissa.
Kolmanneksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi äskettäin tuomion asiassa Tonchev ym. v. Bulgaria 13. joulukuuta 2022 (nr 56862/15), vastustivat evankelikaaleja Bulgarian valtiolle, koska julkinen viranomainen jakaa esitteen, joka varoittaa vaarallisista kulteista, mukaan lukien heidän uskonnostaan. Tuomioistuin totesi erityisesti:
Tuomion 52 kohdassa luetellaan muita tapauksia, kuten "Leela Förderkreis eV ym. vastaan Saksa"Ja"Center of Societies for Krishna Consciousness Venäjällä ja Frolov v. Venäjä", jossa Euroopan tuomioistuin kielsi halventavan termin "kultti" käytön ja toimii nyt oikeuskäytännönä. Katso myös Massimo Introvignen kommentit Euroopan tuomioistuimen tuomiosta Bitter Winter otsikon ”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Hallitusten ei pitäisi kutsua vähemmistöuskontoa "kultteiksi""
Belgian kulttiobservatorion virallinen tehtävä on siksi olennaisesti ja erittäin selvästi ristiriidassa Euroopan tuomioistuimen kanssa niin sanottujen "vahingollisten kulttijärjestöjen" leimaamisessa, mikä on ilmeisen halventava sanamuoto.
Homoseksuaaleihin, afrikkalaisiin tai muihin ihmisryhmiin kohdistuvien halventavien sanojen käyttö on lailla kiellettyä. Sen ei pitäisi olla erilaista uskonnollisten tai uskomusryhmien kanssa.
Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä: Kuka, miten ja millä "haitallisuuden" kriteereillä voisi laillisesti tunnistaa "vahingolliset kulttijärjestöt"?
Observatorion toimeksianto on myös pohjimmiltaan ristiriitainen.
Yhtäältä sen tehtävänä on torjua niin sanottuja "laittomia käytäntöjä" kultteja vastaan, jotka on siksi luokiteltava sellaisiksi lopullisella tuomiolla eikä sitä ennen.
Toisaalta sen tehtävänä on myös "haitallisten kulttijärjestöjen torjunta", mikä voidaan tehdä ilman oikeudellista päätöstä kohderyhmistä. Valtion puolueettomuus on tässä selvästi vaakalaudalla, varsinkin kun monet "kultit" tai niiden jäsenet ovat voittaneet Strasbourgissa melkoisen määrän oikeudenkäyntejä Euroopan valtioita vastaan uskonnon- tai vakaumuksenvapautta suojelevan eurooppalaisen yleissopimuksen 9 artiklan perusteella.
Belgian kulttiobservatorion tehtävä on alttiina valitukselle Strasbourgissa
Nämä observatorion tehtävän osat eivät välttämättä kestä valitusta Euroopan tuomioistuimelle.
Emme todellakaan saa unohtaa yllättäviä sivuvaikutuksia äskettäisestä "tavallisesta" valituksesta, joka koski syrjivää verotusta, jonka Jehovan todistaja -liikkeen paikallinen seurakunta teki Strasbourgissa ja jota Belgian kulttiobservatorio ja Belgian valtion viranomaiset pitävät kulttina. Euroopan tuomioistuin kritisoi sitten jyrkästi minkään laillisen perustan puuttumista uskonnollisten ja filosofisten ryhmien valtion tunnustamiselle, mikä ei ollut osa kantelua, ja kehotti Belgiaa noudattamaan kansainvälistä oikeutta.
5. huhtikuuta 2022 asiassa Anderlechtin ja muiden Jehovan todistajien seurakunta v. Belgia (hakemus nro 20165/20) Jehovan todistajia syrjivästä verotuskysymyksestä, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi, yksimielisesti, että siellä oli ollut:
"Euroopan ihmisoikeussopimuksen 14 artiklan (syrjintäkielto) rikkominen luettuna yhdessä 9 artiklan (ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus) kanssa."
Se totesi myös yksimielisesti, että Belgian oli maksettava hakijayhdistykselle 5,000 XNUMX euroa (EUR) kuluina ja kuluina.
Tuomioistuin totesi myös tämän tunnustamisen kriteerejä tai menettelyä, joka johtaa siihen, että liittovaltion viranomainen tunnustaa uskon, ei ole vahvistettu asiakirjassa, joka täyttää säännön käsitteeseen sisältyvät saavutettavuuden ja ennakoitavuuden vaatimukset.
Belgia on nyt perustanut työryhmän tarkistamaan jälkikäteen uskonnollisten ja filosofisten järjestöjen valtion tunnustamista. Belgian tulisi paremmin ennakoida toista kulttipolitiikkaansa liittyvää asiaa ja seurata Sveitsin esimerkkiä Uskomustietokeskus (CIC).