Perjantaina 21. heinäkuuta kaldealaisen katolisen kirkon patriarkka Sako saapui Erbiliin sen jälkeen, kun hänen virallisen asemansa ja koskemattomuutensa uskonnollisena johtajana taattiin äskettäin kumottu ratkaiseva asetus. Kurdiviranomaiset ottivat hänet lämpimästi vastaan etsiessään turvasataa.
Irakin presidentti Abdul Latif Rashid kumosi 3. heinäkuuta entisen presidentin Jalal Talabanin vuonna 2013 antaman erityisen presidentin asetuksen, jolla kardinaali Sakolle annettiin valtuudet hoitaa kaldealaisten lahjoitusasioita ja tunnustettiin hänet virallisesti kaldealaisen katolisen kirkon päämieheksi.
Virallisessa lausunnossaan Irakin presidentti puolusti päätöstä kumota presidentin asetus ja sanoi, että sillä ei ollut perustuslain perusteita, koska presidentin asetukset annetaan vain niille, jotka työskentelevät valtion laitoksissa, ministeriöissä tai hallituksen komiteoissa.
"Uskonnollista instituutiota ei tietenkään pidetä hallinnollisena instituutiona, vastuussa olevaa pappia ei pidetä valtion työntekijänä, jotta hän voisi antaa asetuksen hänen nimittämisestä", sanotaan presidentin lausunnossa.
Kurdimedialehden Rudaw mukaan Irakin presidentti teki päätöksen sen jälkeen, kun hän tapasi Babylon Movementin johtajan Rayan al-Kaldanin, Babylon Prikaatit -nimisen miliisin poliittisen puolueen, joka väitti olevansa kristitty, mutta tosiasiallisesti sidoksissa Iranin-myönteisiin kansan mobilisaatiojoukkoon (PMF) ja IRG-puolueeseen. Al-Kaldanin tavoitteena on syrjäyttää kaldealainen patriarkaatti ja ottaa kristittyjen edustajan rooli maassa.
Irakin presidentin päätös on muiden negatiivisten tapahtumien lisäksi, jotka johtavat selvästi kristillisen yhteisön suunniteltuun katoamiseen sen historiallisilta mailta Irakissa.
Erityisen huolestuttavia ovat
- laittomat maanhankinnat historiallisesti kristillisellä Niniven tasangolla;
- uudet vaalisäännöt, jotka vaikuttavat kristityille ehdokkaille varattujen paikkojen jakoon;
- Irakin hallituksen tiedonkeruu "tietokannan" luomiseksi kristillisistä yhteisöistä;
- media ja sosiaalinen kampanja kardinaali Sakon maineen tuhoamiseksi;
- alkoholin, mukaan lukien kristittyjen yhteisöjen jumalanpalveluksessa tarvittavan viinin, maahantuonti ja myynti kieltävän lain täytäntöönpano.
Kardinaali Sako ja Babylon-liike
Paavi Franciscuksen historiallisen vierailun Irakiin vuonna 2021 järjestäneen kardinaali Sakon paavi nimitti kaldealaiseen katolisen kirkon kardinaaliksi Vatikaanissa vuonna 2018.
Sako ja Kildanin johtama Babylon-liike, jota syytetään presidentin asetuksen kumoamisen liikkeellepanevana voimana, ovat olleet pitkään mukana sanasodassa.
Toisaalta patriarkka on säännöllisesti tuominnut miliisin johtajan väitteestä edustavansa kristittyjen etuja, vaikka hänen puolueensa voitti neljä viidestä kristityille annetusta kiintiöpaikasta Irakin vuoden 2021 parlamenttivaaleissa. Hänen ehdokkaitaan tukivat laajasti ja avoimesti shiialaiset poliittiset voimat, jotka olivat yhteydessä Iraniin tuossa luonnottomassa liittoumassa.
Toisaalta Kildani on syyttänyt Sakoa sekaantumisesta politiikkaan ja kaldealaisen kirkon maineen vahingoittamisesta.
Kildani julkaisi lausunnon, jossa syytettiin Sakon muuttamisesta Kurdistanin alueelle "paetakseen Irakin oikeuslaitoksen edessä häntä vastaan nostetuissa tapauksissa".
Kildani torjui myös Sakon leiman liikkeensä prikaatiks. "Olemme poliittinen liike emmekä prikaateja. Olemme poliittinen puolue, joka osallistuu poliittiseen prosessiin ja olemme osa Running the State -koalitiota, lausunnossa lukee.
Kardinaali Sako pakenee Bagdadista
Kardinaali Sako ilmoitti lähtevänsä Bagdadista Kurdistaniin lehdistötiedotteessa, joka julkaistiin 15. heinäkuuta. Syy, jonka hän kertoi kampanjalle, joka kohdistui häneen, ja hänen yhteisönsä vaino.
Toukokuun alussa kaldealaisen kirkon pää joutui kiihkeän mediakampanjan keskipisteeseen hänen kriittisten lausuntojensa jälkeen Irakin kristillisen vähemmistön poliittisesta edustuksesta. Patriarkka Sako oli arvostellut sitä, että enemmistöpoliittiset puolueet valtasivat paikat parlamentissa, jotka on lain mukaan varattu väestön vähemmistöille, mukaan lukien kristityille.
Hieman yli vuosi sitten kaldealaisten piispojen vuosikokouksen avajaisissa Bagdadissa 21. elokuuta kardinaali Sako huomautti mentaliteetin ja maansa "kansallisen järjestelmän" muutoksen tarpeesta, jossa "islamilainen perintö on tehnyt kristityistä toisen luokan kansalaisia ja mahdollistaa heidän omaisuutensa anastamisen". Muutos, jota paavi Franciscus oli vaatinut jo maaliskuussa 2021 matkallaan maahan.
Viimeaikaiset tapahtumat Irakissa toukokuun jälkeen osoittavat, kuinka vaarallisesti uhattuna on noin 400,000 XNUMX kaldealaisen katolisen yhteisön uskollista.
Jotkut sanovat, että patriarkka Sakon olisi pitänyt seurata Ukrainan presidentin Zelenskin esimerkkiä, joka kieltäytyi pakenemasta taksilla ja päätti pysyä kansansa kanssa ja taistella sen rinnalla venäläisiä hyökkääjiä vastaan, mutta yleisesti ottaen kristillisessä yhteisössä ja sen ulkopuolella vallitsi valtakunnallinen meteli presidentin asetuksesta.
Valtakunnallinen ja kansainvälinen huuto
Päätös herätti valtakunnallisen kohun kristittyjen yhteisön jäsenten ja johtajien keskuudessa, jotka tuomitsivat Irakin presidentin liikkeen ja kuvasivat sitä suoraksi hyökkäykseksi kardinaali Sakoa vastaan, joka on erittäin arvostettu hahmo yhteisössään ja maailmanlaajuisesti.
Ainkawan asukkaat, kristittyjen enemmistöpiirin pohjoisreunassa Erbil kaupunki täytti kadun Saint Josephin katedraalin edessä useita päiviä sitten protestoidakseen sitä vastaan, mitä he kutsuivat "selkeäksi ja täydelliseksi loukkaukseksi" yhteisöään vastaan.
”Tämä on poliittinen toimenpide, jolla kaapataan loput siitä, mitä kristityt ovat jättäneet Irakiin ja Bagdadiin, ja karkotetaan heidät. Valitettavasti tämä on räikeä kohdistaminen kristittyjä kohtaan ja uhka heidän oikeuksilleen", Ainkawan johtava ihmis- ja vähemmistöoikeusaktivisti Diya Butrus Slewa kertoi Rudaw Englishille.
Jotkut muslimiyhteisöt ilmaisivat myös tukensa patriarkka Sakolle. Irakin muslimitutkijoiden komitea, maan korkein sunniviranomainen, ilmaisi solidaarisuutensa hänelle ja tuomitsi tasavallan presidentin asenteen. Irakin korkein shiiaviranomainen, ajatollah Ali Al Sistani, on myös ilmoittanut tukevansa kaldealaista patriarkkaa ja toivoo hänen palaavan Bagdadin päämajaansa mahdollisimman pian.
L'Œuvre d'Orient, yksi katolisen kirkon johtavista itäkristittyjä avustavista avustusjärjestöistä, on ilmaissut vakavan huolensa Irakin hallituksen päätöksestä peruuttaa valtion tunnustaminen kardinaali Sakon valtuukselle hallinnoida kaldealaista kirkkoa ja sen omaisuutta.
17. heinäkuuta antamassaan lausunnossa L'Œuvre d'Orient kehotti Irakin presidenttiä Abdel Latif Rashidia kumoamaan päätöksen.
"Yhdeksän vuotta (ISIS) hyökkäyksen jälkeen Irakin kristittyjä uhkaavat sisäiset poliittiset pelit", valitti. L'Œuvre d'Orient, joka on auttanut itäisiä kirkkoja Lähi-idässä, Afrikan sarven alueella, Itä-Euroopassa ja Intiassa noin 160 vuoden ajan.
EU:n vaieta?
Euroopan unionin ja Irakin yhteistyöneuvosto piti 19. maaliskuuta kolmannen kokouksensa seitsemän vuoden tauon jälkeen Irakin niin sanotun monimutkaisen tilanteen ja COVID-19:n vaikutuksesta.
Kokouksen puheenjohtajana toimi ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, Josep Borrell. ulkoministeri, Fuad Mohammed Hussein, johti Irakin valtuuskuntaa.
Josep Borrell, ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, sanottiin virallisessa lausunnossa: "Irakin hallitus voi luottaa apuumme – Irakin kansan hyödyksi, mutta myös alueellisen vakauden vuoksi. Koska kyllä, arvostamme suuresti Irakin rakentavaa roolia tällä alueella.
Yhteistyöneuvosto keskusteltiin kehitystä Irakissa ja EU:ssa alueelliset asiat ja turvallisuus sekä aiheita, kuten siirtolaisuus, demokratia ja ihmisoikeudet, kauppa ja energia. Sanat "ihmisoikeudet" katosivat lopullisesta EU:n ja Irakin yhteisestä julkilausumasta, mutta ne korvattiin sanoilla "syrjimättömyys", "oikeusvaltio" ja "hyvä hallinto".
Tämä on kuitenkin edelleen vahva pohja EU:n toimielimille vedota Irakin presidentin puoleen kristillisen yhteisön lisääntyvästä syrjäytymisestä ja haurastumisesta, joista viimeisin on kardinaali Sakon kansallisen ja sosiaalisen aseman menettäminen. Tämä on viimeinen naula kristillisen yhteisön arkkuun kaldealaisen patriarkan vastaisen sosiaalisen median kampanjan, kristittyjen maiden laittomien hankintojen, kristittyjen epäilyttävän tietokannan ja pelätyn tulevan messuille tarkoitetun viinikiellon jälkeen. Tarvitaan samanlainen hätäsuunnitelma kuin jezidivähemmistön selviytyminen.
Mitä EU aikoo tehdä välttääkseen toisen etnouskonnollisen vähemmistön hitaan kuoleman?
