Euroopan neuvoston bioetiikkavaliokunta työnsi yllättävänä liikkeenä komitean laatiman mahdollisen uuden psykiatrian pakkokeinojen käyttöä koskevan säädöksen kuuman perunan neuvoston korkealle päättävälle elimelle. Euroopan unionille, jotta se voisi tehdä siitä päätöksen. Komitea ei itse antanut asiakirjalle vihreää leimaa eli taata sen tarpeellisuudesta ja kansainvälisten ihmisoikeuksien noudattamisesta. Sen sijaan bioetiikkavaliokunta päätti äänestyksellä esittää sen ministerikomitealle. Se tehtiin ilman lopullista keskustelua äänestyksen perustana. Bioetiikkavaliokunta oli aloittanut tämän mahdollisen uuden välineen, teknisesti biolääketieteen yleissopimuksen pöytäkirjan, valmistelun vuonna 2011. Valiokunta on sen jälkeen työskennellyt sen parissa jokaisessa kokouksessaan viimeisen vuosikymmenen aikana.
Tekstin oli alun perin tarkoitus valmistua vuonna 2013, mutta pian selvisi, että sellaisia oli siihen liittyvät suuret oikeudelliset ongelmat, koska se on ristiriidassa kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen kanssa, jonka 46 Euroopan neuvoston 47:stä jäsenvaltiosta on ratifioinut. Valiokunta kuitenkin eteni ja avautui eri sidosryhmien kommenteille.
Se sai kymmeniä päteviä tahoja julkisessa kuulemisessa, kuten Euroopan unionin perusoikeusvirastolta (FRA), Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusmekanismilta ja useilta psykososiaalisesti vammaisten henkilöiden kansainvälisiltä järjestöiltä. Valiokunta kuunteli ja salli sidosryhmien osallistua kokouksiinsa ja julkaisi valikoidut tiedot työstä verkkosivuillaan. Mutta suunta suuressa perspektiivissä ei muuttunut. Tämä jatkui kesäkuuhun 2021 asti, jolloin lopullinen keskustelu ja äänestys suunniteltiin.
Äänestyksen lykkääminen
Komitean toimeenpaneva elin, nimeltään puhemiehistö, suositteli kuitenkin ennen komitean kokousta kesäkuussa, että "lisäpöytäkirjaluonnoksesta äänestystä siirrettäisiin 19. täysistuntoon (marraskuu 2021)". Työvaliokunta esitti tämän suosituksen valiokunnan 47 jäsenelle, ja ilman keskustelua heitä pyydettiin äänestämään lykkäämisestä. 23 äänesti puolesta, kun taas monet äänestivät tyhjää tai vastaan. Lopullisen laajan tarkastelun ja keskustelun, ennen kuin äänestettiin tekstin pätevyydestä, odotettiin siis tapahtuvan 2. marraskuuta pidettävässä kokouksessa.
Kesäkuun kokouksen jälkeen bioetiikkavaliokunnan sihteeri Laurence Lwoff esitteli äänestyksen lykkäämisestä sen välittömälle korkealle elimelle, komitealle. Ihmisoikeudet. Hän mainitsi yksityiskohtaisesti laadittuun pöytäkirjaan liittyvän työn tilan. Tältä osin hän pani merkille bioetiikkakomitean päätöksen lykätä pöytäkirjaluonnoksesta äänestystä seuraavaan kokoukseensa marraskuussa.
Ihmisoikeuksien ohjauskomitealle kerrottiin myös, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta pyydetty neuvoa-antava lausunto biolääketieteen yleissopimuksen (tunnetaan myös nimellä Oviedon sopimus) joidenkin määräysten tulkintaa koskevissa oikeudellisissa kysymyksissä on edelleen kesken.
Tämä komitean neuvoa-antavaa lausuntoa koskeva pyyntö "voi koskea joidenkin Oviedon yleissopimuksen määräysten tulkintaa, erityisesti tahdonvastaista hoitoa (Oviedon yleissopimuksen 7 artikla) ja oikeuksien käyttöä koskevien mahdollisten rajoitusten soveltamisehtoja. ja tämän yleissopimuksen sisältämät suojamääräykset (26 artikla).
Euroopan tuomioistuin on lainkäyttöelin, joka valvoo ja valvoo Euroopan ihmisoikeussopimusta. Yleissopimus, joka on biolääketieteen yleissopimuksen ja erityisesti sen viiteteksti 5 artiklan 1 kohdan e alakohta johon Oviedon yleissopimuksen 7 artikla perustuu.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin teki syyskuussa lopullisen päätöksen ei hyväksy neuvoa-antavan lausunnon pyyntöä bioetiikkakomitea esitti, koska esitetyt kysymykset eivät kuuluneet tuomioistuimen toimivaltaan. Bioetiikkavaliokunta on tällä hylkäämällä nyt yksin kannassaan, joka puolustaa uuden oikeudellisen välineen tarvetta pakkokeinojen käytöstä psykiatriassa. YK:n ihmisoikeusmekanismin selkeästi ilmoittama kanta rikkoo Yhdistyneiden Kansakuntien Yleissopimus vammaisten oikeuksista (CRPD).
"Vammaisten henkilöiden tahaton sitoutuminen terveydenhuoltoon on vastoin ehdotonta vapaudenmenetyskieltoa vamman perusteella (14 artiklan 1 kohdan b alakohta) ja asianomaisen henkilön vapaan ja tietoisen suostumuksen periaatetta terveydenhuoltoon. artikla 25).
Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten oikeuksien komitea, lausunto Euroopan neuvoston bioetiikkakomitealle, julkaistu DH-BIO/INF (2015) 20
Ratkaiseva tapaaminen
Bioetiikkatoimikunnan kokouksessa 2. marraskuuta näitä tietoja ei annettu sen jäsenille. Jäsenille annettiin vain ohjeet äänestämisestä ja sen menettelystä. Äänestyksen tavoite muotoiltiin päätökseksi, jos komitea "esittää lisäpöytäkirjan luonnoksen ministerikomitealle päätöstä varten".
Läsnä oleville valtuuskunnille ja muille osallistujille ei annettu tilaisuutta puhua tai keskustella laaditusta pöytäkirjasta ennen äänestystä, tarkoituksena oli selkeästi, ettei keskustelua tulisi käydä ennen äänestystä. Osallistujina oli edustajia merkittävistä sidosryhmistä, kuten mm Euroopan vammaisfoorumi, Mental Health Europeja Psykiatrian (entisten) käyttäjien ja selviytyjien eurooppalainen verkosto. Äänestys koski kokonaan sitä, annetaanko laadittu pöytäkirja ministerikomitealle.
Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen jäsen Reina de Bruijn-Wezeman, joka oli esittelijänä parlamentaarisen mietinnön "Pakotuksen lopettaminen mielenterveydessä: ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan tarve" esittelijä yleiskokouksen sosiaalivaliokunnalle, Terveys ja kestävä kehitys pyysi kuitenkin lupaa antaa lausunto, erityisesti hänen asiantuntemuksensa vuoksi, joka sitten myönnettiin. Mietintö, jonka esittelijänä hän oli toiminut, oli johtanut parlamentaarisen yleiskokouksen suositukseen ja päätöslauselmaan, joissa käsiteltiin nimenomaan kyseistä laadittua pöytäkirjaa.
Reina de Bruijn-Wezeman muistutti bioetiikkakomitean jäseniä, joiden oli määrä äänestää luonnostetun pöytäkirjan esittämisestä ministerikomitealle, siitä, että laadittu pöytäkirja ei ole yhteensopimaton YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen kanssa. yhteensopimattomuus ihmisoikeuskäsitteen kanssa.
Tämän jälkeen äänestettiin, ja varsinkin huomattavan monien teknisten ongelmien vuoksi ainakin yksi komitean jäsenistä väitti, että he voisivat äänestää kahdesti, jotkut väitti, että järjestelmä ei laskenut heidän ääntään, ja jotkut väitti, että järjestelmä ei tunnistanut. heitä äänestäjinä. Valiokunnan 47 jäsenestä vain 20 sai äänestää sähköisen järjestelmän kautta, loput joutuivat äänestämään sähköpostitse sihteeristölle. Päätös hyväksyttiin äänin 28 puolesta, 7 tyhjää ja 1 vastaan.
Äänestyksen jälkeen Suomi, Sveitsi, Tanska ja Belgia antoivat lausunnot, joissa he selittivät, että heidän äänensä koski vain menettelyä koskevaa päätöstä luonnoksen välittämisestä ministerikomitealle eivätkä ilmoittaneet maansa kantaa pöytäkirjaluonnoksen sisältöön.
Suomi esitti tulevia suosituksia pakottamisen lopettamiseksi psykiatriassa.
Reina de Bruijn-Wezeman oli yllättynyt siitä, että jotkut maat ilmoittivat, että tämä oli vain menettelytapaa koskeva äänestys. Hän kertoi The European Times, "Näen asian toisin, että Bioetiikka on vastuussa neuvoistaan ministerikomitealle. He ovat vastuussa siitä, mitä he äänestivät. On liian helppoa sanoa, että se on vain menettelyä koskeva äänestys ja se on nyt poliittinen kysymys, ja ministerikomitean on päätettävä lisäpöytäkirjasta.
Mielipide, jonka muut osallistujat ovat jakaneet psykososiaalisesti vammaisten järjestöjen keskuudessa.
Bioeettisen valiokunnan sihteeri kieltäytyi valiokunnan puolesta antamasta lausuntoa kokouksesta, viitaten valiokunnan muodollisiin päätöksiin, jotka hyväksytään kokouksen lopussa ja julkaistaan.
Tähän artikkeliin on viitannut EDF
